Katselin lauantaina Putousta, niin kuin 1,4 miljoonaa muutakin suomalaista. Maanantaina professori Alf Rehn lyttäsi ohjelman sanomalla sen olevan ”yhdistelmä amerikkalaisen ja saksalaisen komiikan huonoimpia puolia”.

Mikä näissä korneissa hahmoissa ja hölmöissä hokemissa kiehtoo kansaa? Jotkut itseään fiksuina pitävät ovat väittäneet, että kansan makua ei voi aliarvioida. Ei tässä suosiossa ole kyse hyvästä eikä huonosta mausta, vaan jostakin ihan muusta.

Tuoreen ennusteen mukaan kaupalla on edessään puolen prosentin miinus myynnissä ja ensi vuonnakin kehnoa kitukasvua. Puoli prosenttia tuntuu vähältä, mutta se on paha paikka monelle. Kun myynti sakkaa, kuluja pitää leikata aika rajusti, jos meinaa tulostason säilyttää. Monessa kaupankin yrityksessä on takana ja edessä ”yyteet”.

Tiukkoina aikoina testataan porukan pinna ja potenssi. On sellaisia, jotka lähes halvaantuvat, ja toisille vaikeudet ovat energiaruiske ja luovuuden lähde, jopa ehto.

Putouksessa – siinä tv-ohjelmassa – parasta viihdettä syntyy silloin, kun näyttelijät heittäytyvät yllättävän tehtävän edessä ja joutuvat improvisoimaan, poikkeamaan käsikirjoituksesta.

Kaupan konseptit ovat nykyisin tiukkoja, joskus lähestulkoon tylsyyttä hipoen ohjeistettuja ja niin valmiiksi ajateltua, että tilanneluovuudelle ei jää tilaa.

Elämystaloudessa, jota asiantuntijoiden mukaan viime vuosina on taloudessa eletty, ostamisesta pitää osata luoda elämys. Ei riitä, että käsikirjoitus on taitavasti tehty, se pitää osata tulkita niin, että viesti menee perille.

Kansa odottaa ensi lauantaita ja katsoo Putousta Alf Rehnin kritiikistä huolimatta. Odottaa jotakin uutta ja odottamatonta, mutta toki raamien rajoissa: mistähän Antsku nyt romahtaa ja mistä Jäbä nousee luoviin tiloihin.

Konsepti pitää olla, mutta sen tehtävä ei ole tappaa luovuutta, vaan tehdä siitä kurinalaista ja toimivaa. Henkilöstön pitää tajuta, että he voivat vaikuttaa siihen, miten kauppa käy ja töitä riittää. Ei riitä, että asiakkaat tarvitsevat jotakin tavaraa, heidät pitää saada haluamaan niitä. Siinä hommassa tarvitaan luovuutta kaikilla ketjun tasoilla.

KTM Heikki Peltola on yli 30 vuotta seurannut kaupan muuttumista ja kirjoittanut kauppaa käsitteleviä kirjoja. Vuodesta 1997 lähtien hän on toiminut yritysvalmentajana ja johtajuuskouluttajana Nostetuotanto Oy:ssä.