Vuodenvaihteen uutisointi 400 000 venäläisestä matkailijasta yllätti monet, vaikka kyllähän periaatteessa kaikki tietävät venäläisten suosivan Suomea uudenvuoden matkakohteena. Tosin monet mieltävät venäläiset lähinnä itärajan kaupunkien sekä kylpylöiden ja mökkikylien asiakkaiksi. Todellisuudessa tammikuussa etenkin hyvätuloisista venäläisistä valtaosa suuntaa Helsinkiin kuluttamaan.

Kuva: www.terhiannawilska.fi

Venäläisten ryntäys ei ole mikään uusi ilmiö, vaikka turistimäärät ovatkin kasvaneet nopeasti nimenomaan viime vuosina. Lapsuuteni kotikaupungissa Lappeenrannassa ovat ”pitkäkilpiset” autot lisänneet osuuttaan autokannasta asteittaan jo vuosikymmenten ajan. Erityisesti vuodenvaihteen aikaan venäjää kuulee puhuttavan Lappeenrannan kaduilla suunnilleen yhtä paljon kuin suomea. Lappeenrantalaiset ovat 1990-luvun lamasta alkaen osanneet hyödyntää asemansa raja-asemakaupunkina. Voi jopa sanoa, että venäläiset kuluttajat ovat pelastaneet kahdesta talouskriisistä Lappeenrannan ja Imatran seudun, joka muutoin olisi kärsinyt pahasti perinteisten paperi- ja metalliteollisuuden vaikeuksissa.

Lappeenrannan seudulla uusia ostoskeskuksia nousee keskustoihin ja niiden ulkopuolelle. Kylpylöitä ja hotelleja rakennetaan, ja auto- ja kodinkonekaupassa huomioidaan nimenomaan venäläinen kysyntä. Jopa Lappeenrannan lentokenttää yritetään pitää hengissä lennättämällä sieltä venäläisiä Riikaan ja Milanoon.

Kauppa se on mikä kannattaa, ja niille myydään, jotka ostavat. Karjalaiset ymmärtävät tämän yli tuhatvuotisten idänkauppasuhteidensa ansiosta. Koko maan vuotuisesta tax-free-myynnistä venäläisille Lappeenrannan osuus on suurin. Vain tammikuussa Helsingissä myydään enemmän. Muut Itä-Suomen kaupungit Imatra, Kotka, Joensuu, Kouvola ja Hamina tulevat kaukana perässä, mutta nekin ovat viime vuosina kasvattaneet myyntiään huimasti.

Venäläisiä on paljon, mutta niin on maailmassa matkakohteitakin. Varallisuuden lisääntyessä myös matkustushalu kasvaa. Nykyisen talouskriisin aikana olisikin tärkeää hyödyntää maksimaalisesti Suomen edullinen sijainti ja hyvä maine ostospaikkana muuallakin kuin itärajalla. Siis juuri nyt.

Erityisesti Helsingin seudulla panostus venäläisiin kuluttajina pitäisi saada aivan uudelle tasolle. Venäläiskuluttajien kulutustottumuksia ja -arvostuksia pitäisi tutkia huomattavasti enemmän ja strategista markkinointia ja kampanjointia lisätä. Ei riitä, että hankitaan sesonkiajaksi palvelemaan venäjää puhuva opiskelija tai pystytetään kylpylöihin neuvostoaikoja henkiviä kylttejä siitä, miten suomalaisissa sauna- ja pesutiloissa tulee käyttäytyä. Alennusmyyntien lykkääminen venäläisturisteja varten on toki hyvä idea. Vielä parempi olisi, jos tiedettäisiin tarkkaan, mitä eri venäläisille kuluttajaryhmille kannattaa alennuksella myydä.

Myös kauppojen aukiolorajoituksista pitäisi vähitellen päästä eroon. On vaikea ymmärtää, että parhaana sesonkina loppiaisena kaupat ovat lain mukaan kiinni ja aukioloon pitää paikallisten kauppakamarien hakea poikkeuslupia. Näitä sentään on haettu, mutta kaikille lupia ei nytkään myönnetty.

Venäläiset kuluttajat ovat parhaimmillaan Suomen kaupalle ja koko taloudelle melkoinen piristysruiske. Jotta heidän ostovoimansa saataisiin kunnolla hyödynnettyä, tulisi olla vähemmän ennakkoluuloja ja enemmän tietoa. Lisäksi kaivataan sitä paljon puhuttua yrittäjähenkeä.

Kirjoittaja toimii sosiologian professorina Jyväskylän yliopistossa.