Oikeusministeriö
PL 25
00023 VALTIONEUVOSTO

JULKISTEN HANKINTOJEN OIKEUSSUOJAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISTA KOSKEVA PERIAATEMIETINTÖ

Oikeusministeriö on kirjeellään 13.11.2008 OM12/41/2006 OM033:00/2006 pyytänyt Suomen Kaupan Liiton (SK) lausuntoa otsikkoasiasta. SK esittää lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa.

Aluksi toteamme, että mietintö on otsikkonsa mukaisesti periaate¬mietintö eikä sisällä yksityiskohtaisia säännösehdotuksia. Tästä syystä lausuntomme on myös pitkälti periaatetasolla. Työryhmän tehtävänä on julkisten hankintojen oikeussuojadirektiivin 2007/66/EY voimaansaattamisen lisäksi selvittää julkisten hankintojen oikeussuojakeinojen uudistamistarvetta siten, että oikeussuojakeinojen käyttöedellytykset ovat selkeitä ja että ne johtavat sisällöllisesti ja ajallisesti tehokkaaseen asioiden käsittelyyn. SK toteaa yleisesti, että mietinnössä esitetyt kannanotot tukevat tätä tavoitetta ja ovat pääosin kannatettavia. Mietintö sisältää myös kysymyksiä, jotka kaipaavat perusteellistakin jatkoselvittelyä. Haluamme kuitenkin tuoda lausunnossamme esille erinäisiä seikkoja.

Työryhmän ehdotus siitä, että hankintasopimus syntyisi kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella sopii nähdäksemme hyvin säännöstyksen tavoitteisiin ja säännöskokonaisuuteen. Kannatamme myös sähköisen menettelyn aikaisempaa laajempaa käyttöönottoa.

Työryhmän kannanotot pakollisesta odotusajasta ovat kannatettavia. Näkemys siitä, että odotusaika koskisi vain EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja kaipaa mielestämme vielä jatkoselvittelyä.

Pätemättömyysseuraamuksen osalta pidämme toivottavana, että pätemättömyyttä koskevat rajaukset mahdollisimman tyhjentävästi säädettäisiin laissa. Säännöstyksen luonteesta seuraa kuitenkin se, että joka tapauksessa siinä jää tuomioistuimelle harkintavaltaa. Alustavana kannanottona esitämme, että pätemättömyys koskisi vain tulevia sopimusvelvoitteita. Kysymyshän on jätetty jatkoselvittelyn varaan. Seuraamusmaksun määrääminen maksettavaksi valtiolle heikentää nähdäksemme seuraamuksen tehokkuutta. Sopimuksen voimassaoloajan lyhentäminen sen sijaan on nähdäksemme käytännön tarpeita hyödyttävä ratkaisumalli.

Kannatamme automaattista suspensiota sekä sitä näkemystä, että markkinaoikeus voi hakemuksesta sallia hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Työryhmän ehdotus hankintaoikaisun käyttöönotosta palvelee nähdäksemme hyvin työryhmälle annetun tehtävän tavoitteita.

Hankinta-asioiden käsittelypaikan osalta toteamme, että asia vaatii perusteellista harkintaa. Nykytilanteen säilyttäminen edellyttäisi joka tapauksessa sitä, että markkinaoikeuden resursseja tulisi lisätä merkittävästi. Markkinaoikeus on ollut melko ankaran kritiikin kohteena sen vuoksi, että asioiden käsittely kestää pitkään. Toisaalta ainakin IPR-asioita ollaan suunniteltu siirrettäväksi markkinaoikeuden käsiteltäväksi, jolloin markkinaoikeuden työmäärä kasvaisi olennaisesti entisestään. Kilpailuoikeuden puolella kaivataan myös huomattavasti aikaisempaa nopeampaa käsittelyä. Jos kaikki nämä hankkeet toteutetaan, se merkinnee markkinaoikeuden huomattavaa kasvamista, josta puolestaan seurannee mittava uudelleenorganisoinnin tarve. Tällainen ei nähdäksemme toteudu hetkessä. Julkisten hankintojen osalta on kuitenkin pitkälti kysymys viranomaisten laissa säädettyjen menettelytapojen oikeellisuudesta. Tällaiset kysymykset voisivat nähdäksemme luontevasti kuulua myös hallinto-oikeuksien käsiteltäviksi. Näin ollen olisimme sitä mieltä, että jatkovalmistelussa olisi syytä pitää esillä myös hallinto-oikeustie.

Julkisten hankintojen ja niihin liittyvien menettelyjen koordinoinnin kannalta voisi olla hyödyksi, että perustettaisiin valvova viranomaiselin. Työryhmän mielestä viranomainen voisi olla Kilpailuvirasto. Kilpailuvirastoon liittyy kuitenkin samankaltaisia näkökohtia kuin on edellä esitetty markkinaoikeuden osalta. Kilpailuvirastoa on kritisoitu käsittelyn hitaudesta, joka puolestaan on johtunut resurssipulasta. Toisaalta myös se, että julkisten hankintojen osalta on kysymys viranomaismenettelyjen oikeellisuudesta, aiheuttaa sen, että asiat ovat luonteeltaan erilaisia verrattuna kilpailuoikeudellisiin kysymyksiin. Näin ollen ei nähdäksemme olisi poissuljettua sekään, että valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen.

SUOMEN KAUPAN LIITTO

Juhani Pekkala
Toimitusjohtaja