Eduskunnan valtiovarainvaliokunta verojaosto
HE 128/2014 vp / Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto on pyytänyt Kaupan liitolta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Kaupan liitto esittää lausuntonaan seuraavaa.

Sähköveroluokan I energiaveron korotus

”Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutettaisiin myös siten, että sähköveroluokan I energiaveroa korotettaisiin 0,35 sentillä kilowattitunnilta. Korotus koskisi kotitalouksia, palveluelinkeinoja ja julkista sektoria sekä kaivostoimintaa.

Esityksen yritysvaikutuksia käsittelevässä kohdassa todetaan: ”Sähköveroluokan I korotus kohdistuisi kotitalouksien lisäksi pääosin palveluelinkeinoihin, eli esimerkiksi liike-elämän palveluihin, rahoitussektoriin, tukku- ja vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravitsemuspalveluihin. Nämä toimialat eivät pääasiassa ole merkittävän sähköintensiivisiä, mutta veronkorotus kasvattaisi eri sähköveroluokkien piirissä olevien yritysten välistä sähkön verotuksen veroeroa.

Kaupan energiankulutuksesta on sähkön osuus lähes 80 prosenttia, mikä mielestämme        osoittaa alan olevan sähköintensiivinen.

Kauppa kuluttaa noin kolme prosenttia Suomen sähköstä, mikä on 2 530 GWh vuodessa. Tästä kauppa maksaa nyt energiaveroa ja huoltovarmuusmaksua 1,903 snt/kWh eli yhteensä yli 48 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän veroon esitetään 0,35 snt/kWh korotusta, mikä merkitsee 18,5 prosentin nousua ja itse verossa noin 9 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomi tarvitsee elinvoimaiset kotimarkkinat. Korkea verotus johtaa ahdinkoon, josta koko kansantalous kärsii.

Kaupan liitto pitää erittäin vahingollisena sähköveron korotusta ja sitä, että elinkeinoelämän eri toimialojen verokohtelu eriytyy edelleen sähköveroluokkien piirissä olevien yritysten välisen sähkön verotuksen veroeron kasvaessa, kuten lain perusteluissakin todetaan. Emme näe mitään syytä kohdella eri elinkeinoaloja eriarvoisesti verotuksessa.

Lakiesityksen perusteluissa todetaan ”Myös sähkön veronkorotuksella arvioidaan olevan myönteinen vaikutus energian säästöön ja energiatehokkuuteen.”

Kauppa liittyi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen vuonna 2008. Kauppa on ainoana toimialana saavuttamassa toimenpideohjelman tavoitteet 2016 mennessä. Kuudessa vuodessa kertyneiden energiatehokkuustoimenpiteiden säästöt ovat noin 15 miljoonaa euroa. Tästä sähkön osuus on noin 12 miljoonaa euroa. Nyt esitetty sähköveron korotus ei ole omiaan kannustamaan energian säästöön, koska kuuden vuoden aikana saavutettu taloudellinen hyöty kerätään lähes täysin veroina pois. Kaupan kustannuksiksi jäävät lisäksi lähes 17 miljoonan investointikulut.

Kaupan liitto ei näe edellä esitetyn perusteella sähkön veronkorotuksella olevan myönteisiä vaikutuksia energian säästöön ja energiatehokkuuteen.

Kaupan liitto esittää, että sähköveron korotuksesta luovutaan ja ryhdytään välittömästi toimiin elinkeinoelämän saattamiseksi yhdenmukaisen energiaverotuksen piiriin.

Liikennepolttoaineiden verotus

”Dieselin korotuksesta 17–19 miljoonaa euroa kohdistuisi hyötyliikenteelle ja jakautuisi laajasti yhteiskunnan eri toimijoille. Kuorma-autoliikenteen vuotuinen verorasitus kasvaisi esityksen johdosta arviolta noin 11 miljoonalla eurolla.”

Suomi on harvaanasuttu maa, jossa etäisyydet ovat pitkät ja tavaravirrat ohuet. Tavaraliikenne perustu maassamme kuorma-autoihin. Dieselöljyn verokorotus kohdistuu merkittävällä tavalla kaupan alan logistisiin kustannuksiin, jotka jo nyt ovat kaksinkertaiset EU:n keskiarvoon verrattuna. Liikennepolttoaineiden veronkorotus vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn ja kuluttajien ostovoimaan heikentävästi. Tällaiseen kehitykseen ei Suomella ole varaa.

Kaupan liitto katsoo, että dieselöljyn veronkorotuksesta tulee luopua.

KAUPAN LIITTO