Valtiovarainministeriö
Vero-osasto

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA VEROTILILAIKSI

Valtiovarainministeriö on 30.4.2008 pyytänyt Suomen Kaupan Liiton (SK) lausuntoa otsikkoasiasta. SK lausuu kohteliaimmin seuraavaa.

Ehdotettavan verotilimenettelyn tavoitteeksi on asetettu asiakaspalvelun parantaminen ja verohallinnon toiminnan tehostaminen yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla verotusmenettelyä. Kyseiset tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia. Esitysluonnoksessa on kuitenkin mielestämme joitain kriittisesti arvioitavia kohtia, joita tulisi vielä kehittää edelleen.

Tuonnin arvonlisävero
Verotilijärjestelmään on tarkoitus siirtyä vaiheittain vuodesta 2010 lukien. Ensimmäisessä vaiheessa menettelyn piiriin on tarkoitus siirtää oma-aloitteiset verot: arvonlisävero, ennakonpidätykset, työnantajan sosiaaliturvamaksu, vakuutusmaksuvero, arpajaisvero ja eräät lähdeverot. Ehdotuksen mukaan lakia sovellettaisiin ainoastaan Verohallinnossa ja siten Tullihallinnon kantama arvonlisävero jäisi lain soveltamisalan ulkopuolelle. Verotilimenettely jää yritysten kannalta puutteelliseksi, mikäli sen soveltamisalan ulkopuolelle jätetään maahantuonnin yhteydessä kannettava arvonlisävero. Uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu asiakaspalvelun parantaminen. Tämä tavoite jää saavuttamatta, mikäli arvonlisäveroa kaikilta osin ei saada verotilimenettelyn piiriin.

Eräpäivän aikaistaminen

Luonnoksen mukaan yleinen eräpäivä olisi kalenterikuukauden 12 päivä. Arvonlisäveron osalta vero jouduttaisiin maksamaan kolme päivää nykyistä aikaisemmin, jos ilmoitus annetaan sähköisesti. Jos ilmoitus annettaisiin paperilomakkeella, määräpäivä aikaistuisi kahdeksalla päivällä.

Yksityisten apteekkien kannalta tuo lakiehdotuksen 12. päivä on erityisen ongelmallinen, sillä Kansaneläkelaitoksen suorittamat korvattavien reseptilääkkeiden KELA -osuuden tilitykset - jotka ovat apteekkien likviditeetin kannalta ratkaisevia - edelliseltä kuukaudelta eivät ole apteekkien käytettävissä kuukauden 12 päivänä. Kelan tilitykset ovat sopimuksen mukaisesti apteekin käytettävissä kuukauden 15. päivä. Tästä johtuen apteekkien kassavarat ovat käytännössä pienimmillään muutamana päivänä ennen kuukauden 15. päivää, jolloin tilitykset saapuvat.

Maksuajan lyhentämistä ei tule mielestämme toteuttaa. Jos maksuaikaa kuitenkin päätetään lyhentää, maahantuonnissa kannettava arvonlisävero tulee saada verotilimenettelyn piiriin.

Ilmoituksen antamisajankohdan osalta nykyinen käytäntö (verovelvollisen lähettämisajankohta) tulisi ehdottomasti säilyttää ehdotetun uuden menettelyn (Verohallintoon saapumispäivä) sijaan jo pelkästään väärinkäsitysten välttämisiksi.

Myöhästymismaksu

Veronkorotuksista säädetään nykyisin voimassa olevassa järjestelmässä eri verolaeissa. Verotilimenettelyyn liittyen oltaisiin verotililakiin ehdottamassa sisällytettäväksi kausiveroilmoituksen myöhästymisen johdosta määrättävä myöhästymismaksu. Myöhästymismaksu ehdotetaan laskettavaksi verolajeittain ja se määrättäisiin, vaikka veroa ei tulisi maksettavaksi. Myöhästymismaksu määräytyisi 20 %:n korkokannan mukaan myöhässä ilmoitetulle määrälle. Lisäksi kausiveroilmoituksen jälkikäteen tapahtuvalle korjaukselle määrättäisiin myöhästymismaksu.

Perustelujen mukaan verovelvollista ei pääsääntöisesti tarvitsisi kuulla myöhästymismaksun määräämisen yhteydessä. Myöhästymismaksun määrääminen myöhässä ilmoitetulle määrälle prosentuaalisesti ja muutoinkin ehdotetussa muodossaan johtaa kohtuuttomuuksiin sekä runsaisiin oikaisu- ja muutoksenhakumenettelyihin.

Kuulemisvelvoitteesta tulisi säätää tarkemmin kuin luonnoksessa on tehty. Ei riitä, että säädetään vain että "erityisestä syystä" kuullaan. Kuulemisvelvoite on niin keskeinen verovelvollisen oikeusturvan tae, että sille tulee määritellä lakitasolla selkeät kriteerit. Tämä koskee paitsi ehdotettua myöhästymismaksua myös verotilin oikaisumenettelyä.

Myöhästymismaksu johtaa epäedullisiin ja kohtuuttomiin tilanteisiin verovelvollisen kannalta jo siksikin, että verovelvollinen ei voisi kohdentaa maksuaan tietyn veroerän suoritukseksi. Lisäksi konsernissa maksuja ei saada useasti riittävällä tavalla kohdennettua. Tämä taas puolestaan tarkoittaa sitä, että vaikka maksut on maksettu ajallaan, mutta väärin kohdennettuna eri yrityksille, niistä uuden lakiesityksen mukaan menee kohtuuton myöhästymismaksu.

Mielestämme myöhästymismaksua ei ehdotetussa muodossa tulisi toteuttaa.

Verotiliote

Verotilimenettelyssä verovelvollisille toimitettaisiin kuukausittain verotiliote. Tiliotteen saaminen on myönteinen asia, koska se vähentää tarvetta erikseen tiedustella verohallinnolta erääntyneitä eriä. Uudistuksen yhteydessä olisi tarpeen vahvistaa, että yritys voi valtuuttaa taloushallintopalveluiden tuottajan saamaan yrityksen verotilin tiliotteen (Katso-) valtuutusmenettelyä hyväksi käyttäen.

Verotiliotteen tietosisällöstä on ehdotus lakiehdotuksen 5 §:ssä. Verotiliote on verovelvollisen kannalta keskeinen verotilimenettelyn osa. Verotiliotteen tietosisällön selkeyteen, täydellisyyteen ja tarkistettavuuteen tulee nimenomaan verovelvollisten näkökulmasta kiinnittää toteutusvaiheessa erityistä huomiota.

Lainsäädäntövallan delegointi
Verotililakiluonnoksessa on ehdotettu Verohallinnolle annettavaksi poikkeuksellisen lukuisissa kohdin valtuuksia määrätä lain soveltamisesta. Tällaista verolainsäädäntöä, jossa viranomaiselle annetaan useissa kohdin lainsäätäjän mandaatti, ei voida mielestämme pitää suositeltavana varsinkaan, kun verovelvollisen näkökulma ei aina tule huomioon otetuksi viranomaisen käyttäessä norminantovaltaansa. Asioista tulisi pääsääntöisesti säätää lakitasolla ja ainoastaan vähäiset teknisluontoiset yksityiskohdat tulisi jättää Verohallinnon norminantovaltaan.

Hyvityskorko
Luonnoksen mukaan hyvitykselle tulisi maksettavaksi hyvityskorkoa siltä osin kuin hyvitystä ei arvopäivänä olisi käytettävä velvoitteiden suorittamiseen. Hyvityskoron määrä olisi viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Verotilimenettelyn tavoitteena on muun ohessa edestakaisten maksujen määrän vähentäminen. Ehdotettu hyvityskoron määrä ei edistä tätä tavoitetta lainkaan eikä muutoinkaan vaikuta positiivisella tavalla verotilimenettelyn tavoitteiden toteuttamiseksi. Hyvityskoron tasoa tulisikin tämän vuoksi korottaa luonnoksessa ehdotetusta.

Kuittausmenettely
Luonnokseen liittyvässä muutetussa arvonlisäverolain 178 §:ssä säädettäisiin jälkiverotuksen toimittamatta jättämisen edellytyksistä. Vero voitaisiin jättää määräämättä, jos ostajan vähennys- tai palautusoikeuden johdosta valtiolle ei aiheutuisi veron määräämättä jättämisestä menetystä. Tämä ns. kuittausmenettely on tarkoituksenmukaista toteuttaa aina, kun valtiolle ei aiheudu veron määräämättä jättämisestä menetystä. Ehdotukseen sisältyy valtuutus Verohallitukselle määrätä tarkemmin veron määräämättä jättämisen edellytyksistä.

Kuittausmenettelyn taustalla on tarve välttää tarpeettomia jälkiverotuksia silloin, kun siitä ei aiheudu valtiolle verotulojen menetyksiä. Kuittausmenettelyä tulisikin soveltaa aina, kun tällainen tilanne on olemassa. Pykälän sanamuoto ja perustelujen sisältö tulisi muuttaa vastaamaan tätä tavoitetta. Verohallitukselle ei mielestämme pitäisi enää delegoida lainsäädäntövaltaa näin keskeisessä verovelvollisten oikeusturvaan liittyvässä asiassa, vaan edellytykset pitäisi määritellä kokonaisuudessaan lakitasolla.

Muita huomioita
Lähtökohtana uudessa laissa olisi, että kaikki verotililain soveltamisalaan kuuluvat samaan aikaan erääntyvät verot voitaisiin ilmoittaa yhdellä kausiveroilmoituksella ja maksaa yhtensä eränä Verohallinnolle. Olisi kuitenkin tarpeen, että kausiveroilmoituksella ilmoitettavien tietojen ilmoittamisessa ja maksamisessa voitaisiin sallia myös hajautettu menettely, koska eri tahot voivat hoitaa palkanlaskennan, kirjanpidon ja verojen maksamisen. Esim. yrityksen käyttämä tilitoimisto saattaa laskea ennakonpidätyksen ja sotun sekä myös tilittää ne, kun taas yritys saattaa itse maksaa tilitettävän arvonlisäveron tilitoimiston ensin laskettua oikean määrän.

Yritykset, jotka liikevaihdon vähäisyyden johdosta olisivat oikeutettuja pidennettyyn valvontailmoitusten antamisväliin, joutuvat esitysluonnoksen mukaan ilmoittamaan pyynnön verohallinnolle 3 kk ennen kalenterivuoden alkua. Aika on hieman pitkä, kun otetaan huomioon se, että helpotetun menettelyn kriteerit eivät aina ole kovin aikaisin tiedossa.

SUOMEN KAUPAN LIITTO

Juhani Pekkala
toimitusjohtaja