LAUSUNTO  27.8.2012

Valtiovarainministeriö
PL 28
00023 VALTIONEUVOSTO

VM132:00/2011

LAUSUNTO SOKERIVEROTUSTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA

Suomen Kaupan liitto lausuu sokeriverotusta selvittävän työryhmän väliraportista seuraavaa.

Yleistä

Viimeisen parin vuoden aikana yksityisen kulutuksen verotusta on kiristetty huomattavasti. Tämä on heikentänyt kaupan mahdollisuuksia työllistää ja ylläpitää kotimaista kysyntää ja talouskasvua. Kaupan liiton mielestä kotimaista kysyntää ei enää saa heikentää uusilla tuotteisiin kohdistuvilla veroilla tai kulutusverotuksen kiristyksillä.

Nykyinen makeisverojärjestelmä

Nykyinen makeisvero on täyttänyt sille asetetut fiskaaliset tavoitteet. Käyntiin päästyään tullinimikkeisiin perustuva järjestelmä on ollut hallinnollisesti selkeä. Järjestelmän sisällä voidaan tarvittaessa muuttaa tullinimikkeiden määrää tai verotuksen tasoa. Kaupan liiton mielestä nykyinen makeisverojärjestelmä on esitetyistä vaihtoehdoista paras, siitä ei koidu uusia hallinnollisia rasitteita kaupan yrityksille, ja siitä koituva hintapaine kuluttajille on pienin.

Nykyisestä makeisverojärjestelmän pohjasta pitäisi kuitenkin poistaa virvoitusjuomien osalta vedet ja hiilihapotetut vedet. Tulisi myös selvittää, onko EU-oikeudellisesti mahdollista poistaa veropohjasta sokerialkoholeilla makeutetut tuotteet.

Sokeripitoisuuteen perustuvat veromallit

Voimassa olevassa hallitusohjelmassa todetaan, että ”Yrittäjien hallinnollista taakkaa kevennetään ja maksuihin sekä veroihin liittyviä prosesseja tehostetaan”. Väliraportissa esitellyt sokeriveromallit ovat vastoin hallitusohjelman linjanvetoa.

Sokeripitoisuuteen liittyvät veromallit lisäävät hallinnollisia kustannuksia koko arvoketjussa. Edes suurten kaupan alan toimijoiden tietojärjestelmissä ei ole mahdollista raportoida tuotteisiin sisältyvää sokeria verotuksen toteuttamista varten. Järjestelmien pitäisi tunnistaa sokeripitoisuuden lisäksi sekä tuotteet että verovelvolliset toimittajat. Uusien järjestelmien rakentaminen veronkantoa varten veisi aikaa, lisäisi yritysten kustannuksia merkittävästi, nostaisi kuluttajahintoja itse veron lisäksi ja vaikeuttaisi pienten toimijoiden kilpailumahdollisuuksia.

Jos verotus perustuisi tuotteen kokonaissokeripitoisuuteen tai lisätyn sokerin määrään, vastuu tiedon antamisesta ja tietojen paikkansapitävyydestä pitää olla valmistajalla. Kaupalla ei ole resursseja selvittää tuotteiden sokeripitoisuuksia, eikä tällaista velvoitetta saa kaupalle asettaa. Kauppa toimii usein myös tuotteiden maahantuojana eikä kauppa voi olla vastuussa valmistajien antamista yksityiskohtaisista reseptitiedoista.

Kaupan liiton mielestä kokonaissokeripitoisuuteen perustuva laki lisäisi yritysten kustannuksia kohtuuttomasti, olisi käytännön toteutukseltaan liian monimutkainen ja vaatisi merkittäviä resurssilisäyksiä verohallintoon, jotta sen voisi toteuttaa. Lisättyyn sokeriin perustuva malli lisäisi yritysten kustannuksia kohtuuttomasti, olisi käytännön toteutukseltaan liian monimutkainen, olisi mahdoton valvoa ja syrjisi tuontituotteita. Kumpikin veromalli olisi erittäin vahingollinen kaupan pienille toimijoille. Kaupan liitto vastustaa kumpaakin sokeripitoisuuteen perustuvaa mallia.

Kaupan liitto haluaa myös muistuttaa, että jos veromallia muutetaan nykyisestä tullitariffeihin perustuvasta makeisverosta, kaupalta kuluu lain vahvistamisesta vähintään 24 kuukautta muutoksen läpiviemiseksi ERP-järjestelmiinsä. Järjestelmämuutos vaatisi toimittajalta ainakin suunnittelun, yrityskohtaisen räätälöinnin, integroinnin muihin yrityksen järjestelmiin, tuotetietojen päivityksen, järjestelmän testauksen ja pilotoinnin yrityksessä ennen lopullista käyttöönottoa.

Kunnioittavasti

SUOMEN KAUPAN LIITTO

Juhani Pekkala

Toimitusjohtaja