LAUSUNTO EHDOTETUN KULUTUSTAVAROIDEN ALKUPERÄMAAMERKINTÄVAATIMUKSEN VAIKUTUKSISTA

Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ko. asiasta. Kaupan liiton arvion mukaan paremman jäljitettävyyden ja turvallisempien tuotteiden sijaan alkuperämerkintävaade aiheuttaa suuremman hallinnolliseen taakan ja turhia muodollisuuksia, estää sisämarkkinoiden muodostumista kilpailukykyisiksi ja kestäviksi ja johtaa korkeampiin kuluttajahintoihin.

Sääntelyn tarkoituksenmukaisuus

Yleisiin alkuperäsääntöihin perustuva yhden tietyn maan merkitseminen alkuperämaaksi voi yhä useammin johtaa harhaanjohtavan tiedon antamiseen tuotteen alkuperästä, koska tuotteet on usein tuotettu globaalissa toimitusketjussa eikä tullilainsäädännön mukainen alkuperä ole siis osoitus laadusta.Yksiselitteisen valmistusmaan määrittäminen on usein hyvin hankalaa, jopa mahdotonta. Alkuperä-maamerkintä kertoo vain sen, missä maassa tuotteelle on tehty alkuperäaseman kannalta viimeinen merkittävä toimenpide.

1) Ehdotetut alkuperäsäännöt ovat kohtuuttomat eivätkä edesauta jäljitettävyyttä – voimassa olevat säännöt ovat riittävät

Ehdotuksen resitaalissa 21 pakollisen alkuperämerkinnän ainoaksi syyksi on esitetty tuotteiden parempi jäljitettävyys. Ehdotettujen toimenpiteiden tuomat hyödyt jäljitettävyydelle ovat häviävän pienet. Valmistaja, maahantuoja ja myyjä täytyy osoittaa joka tapauksessa (artiklat 8 ja 10). Jos tieto puuttuu, alkuperämaan osoittaminen ei auta jäljittämään tuotetta. Lisäksi on syytä todeta, että valmistajille, maahantuojille ja myyjille on asetettu velvollisuus säilyttää jäljitettävyyttä koskeva tieto joka tapauksessa.

2) Alkuperämerkinnät eivät takaa tuoteturvallisuutta

Tuoteturvallisuusdirektiivin säännöt ovat taanneet, että kaikki tuotteet eurooppalaisilla markkinoilla ovat tiukkojen tuoteturvallisuusvaatimusten piirissä. Pakolliset alkuperämerkinnät eivät tuo lisähyötyjä tuoteturvallisuuden kannalta. Esimerkiksi tekstiilituotetta harvemmin tuotetaan ainoastaan yhdessä paikassa tai maassa. Tekstiilituotteiden suunnittelu, tuotekehitystyö ja raaka-aineiden valmistus tapahtuvat usein Euroopassa ja ompelu kolmansissa maissa. Tuotannon viimeisen vaiheen identifioinnilla tuskin on merkitystä alkuperän tai tuoteturvallisuuden kannalta eikä se myöskään osoita sitä, kuinka suuri osa tuotantoprosessista on tapahtunut Euroopassa.

3) Ehdotetut säännöt vahingoittavat erityisesti PK-yrityksiä

Ehdotettujen sääntöjen kustannusvaikutukset kohdistuvat erityisesti maahantuojiin ja kuluttajiin ja kustannukset ovat keskimääräistä suuremmat PK-yrityksille, joiden osalta kustannukset jakautuvat vähäisemmälle tuotemäärälle ja jotka sopimusvalmistuttavat tuoteoikeuksien haltijan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella ns. brändituotteita kolmansissa maissa.Vaade pakollisen alkuperän merkitsemisestä tuskin helpottaa myöskään markkinavalvontaviranomaisia jäljittämään moniportaisia alihankintaketjuja tai varmistamaan eri osakomponenteista koostuvan tuotteiden alkuperää luotettavasti kuluttajan näkökulmasta.

Merkittävät kustannusvaikutukset

Pakollisen merkintävaatimuksen on arvioitu aiheuttavan yrityksille kuluttajahintojen nousuun johtavia merkittäviä lisäkustannuksia. Tarkkoja arvioita on kuitenkin vaikea tehdä. Koko vähittäiskaupan liikevaihto on noin *)64 mrd. euroa (2011). Lähde www.kauppa.fi Kauppa lukuina. Luvusta ei voi pysty suoraan johtamaan alkuperämerkinnästä aiheuttamia kustannuksia. Esimerkkejä kustannusvaikutuksista :

Merkinnän kustannusvaikutuksia havainnollistavat tuoteryhminä hyvin jalkineet ja vaatteet. Komissio on arvioinut edellisen ns. Made in -ehdotuksen, (COM(2005) 661 s. 10), osalta, että esimerkiksi kenkien osalta alkuperämerkinnän kustannukset per jalkinepari olisivat 2 euroa ja vaatteiden osalta 1,5 euroa per vaatekappale. Suomessa myydään vaatteita pois lukien sukat ja sukkahousut noin 180 miljoonaa kappaletta vuodessa ja jalkineita noin 22 miljoonaa paria vuodessa. Karkeasti arvioituna yksinomaan jalkineiden ja vaatteiden osalta lisäkustannukset kuluttajille voivat nousta noin 300 miljoonaan euroon.

Vaikutukset muihin kulutus- ja käyttötavararyhmiin saattaisivat olla vastaavat. Lyhytaikaiset kustannukset tulevat pakkausten uusimisesta ja pidempiaikaiset alkuperämaamerkintöjen ja systeemin valvonnasta sekä tietojen ajantasaisuuden ylläpidosta.

Tuotteiden yhteishankinta hankaloituu (esim. pohjoismaissa) koska mm. Ruotsi ei halua soveltaa vastaavaa merkintäpakkoa. Edellä mainittu nostaisi hankintahintoja ja sitä kautta kuluttajahintoja. Lisäkustannuksia aiheutuisi myös Suomen kautta toimiville monikansallisille yhtiöille, joissa saatetaan joutua tekemään erilaiset pakkausmerkinnät eri kielillä eri maissa (moninkertaistaisi pakkauskustannukset).

Lisäksi kulutus- ja käyttötavaroiden turvallisuutta koskevan asetusehdotuksen mukaan komissio voi edellyttää jäljitettävyysjärjestelmän luomista tai -järjestelmään liittymistä Ehdotuksen lainsäädännölliset ja taloudelliset vaikutukset ja toteuttamisedellytykset on arvioitava huolellisesti. Sähköisistä järjestelmistä aiheutuu aina merkittäviä kustannuksia. Kustannuksia on mahdoton tässä vaiheessa arvioida, koska tarkempia sääntöjä järjestelmän luomisesta tai siihen liittymisestä ei ole ehdotuksessa määritelty.

Kaupan toimialakohtaisista kustannusvaikutuksista saatte lisätietoa jäsenyhdistystemme lausunnoista.

Muita huomioita

Ehdotuksen 10 artikla sisältää maahantuojien erityiset velvollisuudet. Velvollisuudet ovat pääasiassa uusia.Maahantuojille asetettu velvollisuus varmistaa tuotteiden vaatimustenmukaisuus vaikuttaa käytännössä samalta kuin valmistajalle 8 artiklan 1 kohdassa asetettu velvollisuus. Velvollisuus tulisi rajata kohtuulliseksi eikä asettaa maahantuojaa tuottamuksesta riippumattomaan vastuuseen valmistajaan rinnastettavalla tavalla. Nykyinen tuotevastuulainsäädäntö tarjoaa hyvän lähtökohdan velvollisuuksille.

Artiklan 8 kohta asettaa maahantuojille velvollisuuden säilyttää tekniset asiakirjat kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille. Asiakirjat on pyynnöstä asetettava markkinavalvonta-viranomaisten saataville. Tuotteita koskevan tiedon säilyttäminen 10 vuoden ajan on merkityksetöntä erityisesti niissä tapauksissa, joissa tuotteen elinkaari on huomattavasti lyhyempi. Säilyttämisaika on myös huomattavasti pidempi kuin esimerkiksi kirjanpitolainsäädännön mukainen kirjanpidon säilyttämisaika. Tuotteita koskevan tiedon säilyttämisaika tulisi rajata siten, että säilyttämisaika on enintään 10 vuotta, kuitenkin tuotteen elinkaari siinä tapauksessa, että elinkaari on lyhyempi.

Yhteenveto

Kaupan liitto vastustaa alkuperämerkintävaateen sisällyttämistä asetusehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulutustavaroiden turvallisuudesta (COM(2013) 78). Kaupan liitto katsoo, että Suomen tulisi esittää Euroopan parlamentille, komissiolle ja neuvostolle asetusehdotuksen 7 artiklan poistamista ehdotuksesta.Kaupan liiton näkemys on, että komission ehdotuksen mukainen alkuperämerkintävaade lisäisi turhaa byrokratiaa ja kasvattaisi merkittävästi yritysten kustannuksia. Tämä heikentäisi eritoten pk-yritysten kilpailuedellytyksiä sen sijaan että edistäisi tuoteturvallisuutta kuluttajan näkökulmasta. Samalla se todennäköisesti vauhdittaisi kaupan keskittymistä Suomessa. Sen sijaan kannustamme yrityksiä vapaaehtoisten alkuperämerkintöjen lisäämiseen.

Kunnioittaen

Kaupan liitto

Hannu Kyyhkynen,Kauppapoliittinen asiantuntijap. 050-599 4942tai hannu.kyyhkynen@kauppa.fi

*)Luvussa on mukana terveydenhoitotarvikkeiden ja – laitteiden, kosmeettisten ja toalettivalmisteiden, tekstiilien ja käsityötarvikkeiden, vaatteiden, jalkineiden ja nahkatavaroiden, huonekalujen, valaisimien ja muiden kotitaloustavaroiden, sähköllä toimivien kodinkoneiden, radio- ja televisiolaitteiden, rautakauppatavaroiden. maalien, lasin, kirjojen, sanomalehtien, paperitavaran, konttorikalusteiden, toimistolaitteiden ja -tarvikkeiden, tietokokeiden, valmisohjelmistojen, tietoliikennelaitteiden, valokuvaus-, optisten ja tarkkuuslaitteiden, kellojen, korujen, urheilutarvikkeiden, pelien, lelujen kauppa. Lisäksi luvussa on mukana CPA-luokittelun mukaisesti muualle luokiteltu vähittäiskauppa, kuitenkin pois lukien elintarvikkeet. Siinä on mukana myös verkkokauppa ja postimyynti.