Oikeusministeriö
oikeusministerio@om.fiViite: OM 1/471/2014

Oikeusministeriö on pyytänyt Kaupan liitolta lausuntoa otsikkoasiassa. Kaupan liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Työryhmän mietinnössä ehdotetaan aluehallintoviranomaisten (AVI) toimivaltuuksien lisäämistä, kuluttaja-asiamiehen määräämää kieltoa koskevan menettelyn muuttamista sekä uuden lain säätämistä seuraamusmaksusta kuluttaja-asioissa. Kaikkien esitettyjen muutoksien osalta on todettava, ettei työryhmän mietinnöstä käy ilmi, että kuluttajamarkkinoilla olisi sellaisia merkittäviä tai rakenteellisia ongelmia kuluttajan asemassa, jotka puoltaisivat nykysääntelyn huomattavaa kiristämistä mietinnössä esitetyllä tavalla.

Hyvään lainvalmisteluun kuuluu keskeisesti se, että sääntelylle on osoitettavissa tarve. Nyt tarvetta ei ole voitu osoittaa. Päinvastoin mietinnössä tuodaan esiin, että Suomi sijoittuu jaetulle kärkisijalle EU:n kuluttajamarkkinoiden tulostaulun kuluttajaindeksin mukaan, kun seurataan kuluttajien toimintaympäristön laatua eri EU-maissa. Tarvearvioinnin analyysin osalta Kaupan liitto yhtyykin mietinnöstä jätettyyn eriävään mielipiteeseen.[1]

Laki seuraamusmaksusta kuluttaja-asioissa

Mietinnössä esitetään kieltojärjestelmän ja uhkasakon rinnalle seuraamusmaksua, joka olisi kokonaan uusi hallinnollinen seuraamus. Seuraamusmaksulla sanktioitaisiin jo tapahtunut lainvastainen toiminta riippumatta siitä, onko muita edellä mainittuja keinoja käytetty. Seuraamusmaksun määrä olisi enintään 100 000 euroa. Kaupan liitto vastustaa esitystä.

Seuraamusmaksun soveltamisala olisi hyvin laaja ja jättäisi viranomaisille epäselvästi rajatun, erittäin laajan toimivallan hallinnollisen sanktion käytölle. Seuraamus suhteessa sanktioitaviin tekoihin nähden voisi muodostua kohtuuttomaksi. Seuraamusmaksu voitaisiin määrätä esimerkiksi puutteellisesta hintamerkinnästä tai etämyynnissä ennakkoon annettavissa tiedoissa olevasta puutteesta. Kuluttajansuojalain 6 luvun 9 § sisältää 21-kohtaisen luettelon tiedoista, jotka on esimerkiksi verkkokaupassa ilmoitettava kuluttajalle ennakkoon.[2] Pienelle yrittäjälle yksityiskohtaisen sääntelyn noudattaminen voi olla haastavaa, joten inhimilliset huolimattomuusvirheet ovat mahdollisia. Seuraamusmaksun määräämisen edellytykseksi esitetään kuitenkin tahallisuutta tai huolimattomuutta. Tällainen muotoilu on omiaan johtamaan kohtuuttomiin seuraamuksiin tahattomistakin teoista.

Mietinnön mukaan seuraamusmaksu voitaisiin jättää määräämättä, jos rikkomus on vaikutuksiltaan vähäinen. Vähäisyyden arviointi jää mietinnön perusteella yhtä avoimeksi kuin lain soveltamisala. Kaupan alan isojen toimijoiden ollessa kyseessä aiheuttaisi tulkintavirhe pienessäkin asiassa käytännössä aina seuraamusmaksun määräämisen, sillä toimijoiden suurista volyymeistä johtuen ei vähäisyyskriteeriä voitaisi soveltaa.

Aluehallintovirastojen toimivaltuudet

Mietinnössä esitetään aluehallintoviranomaisten valvontatoimivaltuuksien laajentamista siten, että markkinointia ja menettelyjä asiakassuhteessa kuluttajansuojalain kannalta valvoisivat kuluttaja-asiamiehen rinnalla aluehallintovirastot. Kaupan alalta on runsaasti kokemuksia mm. hintamerkintöjen, alkoholin vähittäismyynnin sekä aukiolojen valvonnasta ja luvituksesta, että eri aluehallintovirastojen laintulkinnat vaihtelevat huomattavasti. Lain soveltaminen voi vaihdella jopa saman AVI:n sisällä. Viranomaiskäytännön yhtenäisyys ja ennakoitavuus on yritysten oikeusturvan kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Kaupan liitto näkemys on, että valvontaa ei tulisi hajauttaa esitetyllä tavalla. Valvottavat säännökset vaativat erityisosaamista, mikä näkemyksemme mukaan on tehokkaasti saavutettavissa vain keskittämällä valvonta yhteen paikkaan.

Kieltomenettelyn uudistaminen

Nyt voimassa olevan kuluttajansuojalain nojalla elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta lainvastaista menettelyä. Kieltoa voidaan tehostaa uhkasakolla. Kiellon määrää markkinaoikeus tapauksissa, jotka ovat lain soveltamisen kannalta tai muuten merkitykseltään huomattavia. Muissa tapauksissa kiellon voi määrätä kuluttaja-asiamies. Kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto kuitenkin raukeaa, jos kieltomääräyksen kohde ilmoittaa määräajassa vastustavansa kiellon määräämistä. Tällöin kuluttaja-asiamiehen tulee saattaa asia markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

Mietinnössä lakia ehdotetaan muutettavan siten, että kielto ei enää raukeaisi vain kieltoa vastustamalla, vaan kiellon kohteen pitäisi aina saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Lisäksi kuluttaja-asiamiehen toimivaltaa laajennettaisiin siten, että hän voisi määrätä kiellon myös merkitykseltään huomattavissa asioissa. ”Muuten merkitykseltään huomattava” –kriteeri siis poistettaisiin laista. Molemmat toimivallan laajennukset faktisesti siirtäisivät tuomioistuimelle kuuluvaa toimivaltaa viranomaiselle.

Kaupan liitto vastustaa kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuden laajentamista mietinnössä esitetyssä muodossa. Merkitykseltään huomattavissa asioissa kiellon määrääminen tulee jättää jatkossakin vain tuomioistuimelle.

KAUPAN LIITTO

Juhani Pekkala
Toimitusjohtaja

[1] Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät.

[2] Tällaisia ovat mm. ”elinkeinonharjoittajan puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite”.