Oikeusministeriö
oikeusministerio@om.fi
Viite: OM 9/42/2013

Oikeusministeriö on pyytänyt Kaupan liitolta lausuntoa otsikkoasiassa. Kaupan liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa.

Muistiossa on referoitu yritysten välisestä maksuaikakäytännöstä tehtyjä viimeisimpiä kyselyitä, joita emme katso tarpeelliseksi yksityiskohtaisesti kommentoida. Kyselyistä ilmenee kuitenkin näkemyksemme mukaan selvästi se, etteivät pitkät maksuajat Suomessa vakiintunut käytäntö. Kyselyt osoittavat, että yritysten välisten saatavien keskimääräinen maksuaika on alle 30 päivää, eikä maksuaikojen pituudessa ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Tulokset puoltavat sääntelyn pysyttämistä ennallaan.

Kuten oikeusministeriö jaksossa 2.3 itsekin korostaa, valtaosalle suomalaisista yrityksistä eivät pitkät maksuajat muodosta ongelmaa. Päinvastoin maksuajat ovat Suomessa Euroopan lyhimmät. Lakialoitteessa LA 63/2013 vp esiin nostettu pakottava, ehdoton 30 päivän maksuaikakatto olisikin nykytilanteessa tarpeeton. Voimakkaasti sopimusvapauteen puuttuvan sääntelyn käyttämistä tilanteessa, jossa pitkät maksuajat eivät ensinnäkään ole ongelma, on siis pidettävä perusteettomana.

Kaupan alalla (niin vähittäiskauppa kuin tekninen kauppa) hankintamarkkinat ovat kansainväliset. Sekä EU:n sisämarkkinakaupassa että kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa yli 30 päivän maksuajat ovat normaali sopimuskäytäntö. Pakottava kansallinen 30 päivän maksusääntely aiheuttaisi suomalaiselle ostajalle eriskummallisen tilanteen, jossa hankinnassa jouduttaisiin vaatimaan ulkomaiselta sopimuspuolelta lyhyempää maksuaikaa, eli ostajan kannalta ”huonompia” ehtoja.

Maksuaikakatto vaikeuttaisi pienten erikoiskauppojen toimintaa merkittävästi erityisesti kelisidonnaisessa ja sesonkiluonteisessa kaupassa. Pitkillä maksuajoilla pyritään toisaalta tasaamaan valmistuksen ruuhkia ja toisaalta ennakoimaan ja varautumaan sesongin tarpeisiin ennalta. Pitkät maksuajat vähentävätkin pankkirahoituksen tarvetta liiketoiminnassa.  Nykyisessä taloustilanteessa pankkirahoituksen saatavuus on lisäksi vaikeutunut.

Sesonkiluonteisesta kaupasta voidaan esimerkiksi nostaa veneiden kauppa, joka perustuu ennakkotilauksiin. Tilausten maksuaikakäytäntö on kolmesta kuukaudesta vuoteen. Näin kausivaihtelut saadaan hoidettua ja tehtaat pyörivät koko vuoden. Lyhyellä maksuehdolla sesonkiin tarvittavaan ostoon ei yksinkertaisesti olisi varaa, ja ostot toimittajilta jäisivät nykyistä pienemmiksi. Täydennyssykli tiivistyisi, mistä seuraisi logistisia kuluja. Pitkät maksuajat mahdollistavat sen, että kauppa voi toimia tavarantoimittajien puskurivarastona tasaamassa saatavuutta.

Esitämme, että maksuehtolain maksuajan enimmäiskestoa koskeva sääntely[1] tulisi säilyttää ennallaan. Oikeusministeriön jaksossa 2.3 arvioimista lainsäädäntöratkaisuista pidämme parhaana ajatusta, jonka mukaan enimmäismaksuaika olisi 30 päivää, jollei pidemmästä maksuajasta ole nimenomaisesti sovittu. Tämä rajoittaisi esitetyistä malleista vähiten sopimusvapautta nykytilaan verrattuna.

KAUPAN LIITTO
Juhani Pekkala
Toimitusjohtaja

[1] Ks. MaksuehtoL 5 §: ”Jos velallinen on elinkeinonharjoittaja, maksuaika saa ylittää 60 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.”