Martti Virtanen/lh
Opetusministeriö
PL 29
00023 VALTIONEUVOSTO

TEKIJÄNOIKEUDEN JA TIETTYJEN LÄHIOIKEUKSIEN SUOJAN VOIMASSAOLOAJAN PIDENTÄMISEHDOTUS

Opetusministeriö on sähköpostitse pyytänyt Suomen Kaupan Liiton lausuntoa (OPM2008-00230) Euroopan yhteisöjen komission 16.7.2008 julkaisemasta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun Euroopan parla-mentin ja neuvoston direktiivin 2006/116/EY muuttamisesta. Lähioikeuksien osalta suoja-ajan pidentäminen koskisi äänitetallenteita. Tekijänoikeuksien osalta puolestaan ehdotus koskee säveltäjien ja sanoittajien teossuojaa. Suomen Kaupan Liitto esittää kohteliaimmin lausuntonaan seuraavaa.

Muutosehdotuksen perustelut ovat hataria. Perustelut ovat olettamuksia, joille ei ole esitetty pitävää pohjaa. Ne ovat muutoinkin varsin epätäsmällisiä. Ehdo-tus perustuu kuvitelmaan, että vanhojen äänitteiden osalta olisi mahdollisuus mittavaan liiketoimintaan. Näin ei kuitenkaan ole. Käytännössä äänitteiden alkuperäiset julkaisijat eivät ole erityisen kiinnostuneita vanhempien äänittei-den uudelleenjulkaisemisesta. Useimmiten uudelleenjulkaisutoimintaa harjoit-tavat pienet yritykset, joilla ei ole omaa tuotantoa. Vanhojen äänitteiden uudel-leenjulkaisu edellyttää melkoista työmäärää julkaisuoikeuksien hankkimisessa ja historiallisten tietojen selvittämisessä. Uudelleenjulkaisu kohdistuu yleensä pieniin erityisryhmiin, jonka vuoksi tällaisten yritysten liikevaihdot eivät ole kovinkaan merkittäviä. Ehdotuksessa ei ole liioin esitetty perusteluja sille, miten suoja-ajan pidentäminen lisäisi vanhojen äänitteiden digitalisointia.

Ehdotus sisältää myös jonkin verran väärän kuvan studiomuusikoiden olosuh-teista ainakin Suomen osalta. Etenkin taustamuusikoiden työ tapahtuu työsuh-teessa. Työsuorituksesta maksetaan kertakorvaus, jonka suuruudessa on otettu huomioon myös se, että taiteilijat siirtävät käyttöoikeuden tuottajalle. Näiden palkkioiden osalta maksetaan myös työeläkemaksut, joten työsuorituk-sista kertyy myös eläkettä.

Vanhojen äänitteiden osalta tuottajalle siirtyvät oikeudet eivät ole ulottuneet esim. verkkokauppaan. Suoja-ajan voimassa ollessa puuttuvat oikeudet on hankittava. Suomessa tämä asia on tosin järjestetty sopimusteitse. Äänitteiden myynti ei sellaisenaan hyödytä taiteilijoita. Vanhojen äänitteiden radiosoitto puolestaan ei ainakaan Suomessa ole kovin merkittävää, joten siitä koituva taloudellinen hyöty taiteilijoille jää vähäiseksi.

Jos tallenne on tehty rojaltisopimuksen perusteella, tilanne on tietenkin toisen-lainen. Taiteilija hyötyy äänitteestä kysynnän mukaan. Tässäkin yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että vanhojen äänitteiden kysyntä ei ole mittavaa.

Suoja-aikojen pidentämisestä taiteilijoille koituva taloudellinen hyöty saattaa hyvinkin hävitä järjestelyn hallinnointikuluihin.

Ehdotuksen perusteluissa esitetään myös, etteivät tuottajien kulut nousisi suoja-ajan pidentämisen vuoksi. Tätä on mahdoton uskoa. Ensinnäkin kaavail-tu 20 %:n maksuun perustuva rahasto on kulua. Jos taas taiteilijoille tulevien korvausten määrä todellakin pysyisi ennallaan, se merkitsisi saman raha-määrän uudelleenjakoa, jonka kohdentumisen vaikutuksia ei ehdotuksen perusteluissa ole esitetty.

Ehdotuksen vaikutusten arviointi -jaksossa sanotaan eri vaihtoehtoja arvioita-van kuuden toiminnallisen tavoitteen perusteella. Niiden osalta voidaan esittää seuraavat kysymykset. Millä perusteella tekijöiden ja esittäjien suojaa tulee yhdenmukaistaa? Onko esityksellä todella esittäjien korvauksia nostava vaikutus?

Miksi EU:ssa ja Yhdysvalloissa käytössä olevan suojan eroja tulisi pie-nentää, kun EU olisi tässä asiassa antajan roolissa? Toiminnallisten tavoittei-den 4, 5 ja 6 osalta voidaan kysyä, miten ehdotus edistäisi näitä tavoitteita.

Suhteellisuusperiaatetta koskevassa jaksossa käsitellään samoja toiminnal-lisia tavoitteita ja niiden osalta voidaan esittää samat epäilyt kuin edellä. Jakson loppupuolella esitetyt laskelmat ehdotuksen tuottamista tuloista ovat puhdasta arvausta.

Ehdotuksen perusteluissa on tuotu voimakkaasti esille piratismin negatiivinen vaikutus ääniteteollisuuden toimintaan ja kannattavuuteen. Piratismi on todelli-nen ja mittava ongelma. Suoja-aikojen pidentämisellä ei ole minkäänlaista vaikutusta piratismiin. Ehdotuksessa ei muutoinkaan ole kiinnitetty minkään-laista huomiota siihen, miten piratismia voitaisiin vähentää tai kokonaan estää.

Säveltäjien ja sanoittajien suoja-aikojen muuttamisella ei tosiasiassa poisteta suoja-aikojen laskemiseen liittyviä ongelmia. Ne vain muuttaisivat muotoaan.

Yhteenvetona Suomen Kaupan Liitto toteaa, että suoja-aikojen pidentämisellä ei ole saavutettavissa mitään erityistä etua eikä sen toteuttamistarvetta ole ehdotuksessa asiallisesti perusteltu. Näin ollen katsomme, ettei direktiivin muuttamiseen ole ehdotuksen perusteella syytä ryhtyä.

SUOMEN KAUPAN LIITTO

Juhani Pekkala
Toimitusjohtaja