Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen ei ole perusteltua, koska nykyinen laki tarjoaa hyvät välineet kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaamiseen. Ongelmana on, että maakuntaliitot ja kunnat eivät osaa eivätkä halua niitä käyttää. Kaavoituskäytäntöjä pitäisikin yhdenmukaistaa ympäristöministeriön ohjeistuksella.

"Kauppa ei ole rakentanut yhtään kaupan suuryksikköä keskustoihin eikä niiden ulkopuolelle ilman kunnan hyväksymää asemakaavaa. Ongelmat kaavoituskäytäntöjen erilaisuuksissa eivät johdu laista vaan siitä, että ympäristöministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kunnat toimivat eri perustein", Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala linjaa. 

Lakiehdotuksen taustalla on kesällä 2008 tehty selvitys, jonka mukaan vireillä oli noin 200 merkittävää kauppaa koskevaa seudullista yleis- ja asemakaavahanketta. Todellisuudessa usean hankkeen taustalla oli kiinteistösijoittajat ja rakennusliikkeet. Toteuttamiskelpoisia näistä hankkeista on vain noin kymmenesosa, joista neljä viidestä sijoittuu keskustoihin. Luettelo antaa tilanteesta virheellisen kuvan eikä sitä tulisi käyttää perusteluna lainsäädännön muuttamiseksi. Vuoden 2008 jälkeen monista hankkeista on luovuttu, kaupunki ei ole hyväksynyt kaavaa tai ympäristöministeriö on jättänyt hankkeen vahvistamatta.

Suomessa erityisesti kauppaa halutaan säädellä. Kaavoituksessa olisi kuitenkin käsiteltävä kauppaa ja muita palveluita kokonaisuutena. Vain sillä tavalla saadaan rakennettua kansalaisille toimivia palvelukeskittymiä.

Kauppa pyrkii aina sijoittumaan keskustoihin. Keskustojen rakennetta on hajauttanut merkittävästi enemmän muu  rakentaminen kuin kaupan rakentaminen. Keskustatoimintojen alueita pitää laajentaa niin, että sieltä löytyvät riittävän rakennuskelpoiset tontit rakentamiselle tulevaisuudessakin. Mikäli tontteja ei ole, on kaupan sijoittuminen sallittava keskustan tuntumaan yhdyskuntarakenteen sisälle.

Lakiehdotuksessa esitetään, että maakuntakaavassa kaupan suuryksiköiden kokorajat määritellään etukäteen. Tämä ei ole mahdollista, jos ei tiedetä, mistä kaupan toimialasta on kyse ja sitä tiedetä maakuntakaavan laadintavaiheessa. Kaavoittajalla eikä edes kaupalla ole asiantuntemusta mitoittaa kaupan kerrosalamäärää maakuntakaavan laadintavaiheessa eli 20-30 vuodeksi. Ehdotuksessa esitetään vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan pitämistä ennallaan 2 000 kerrosneliömetrin suuruisena. Jos tilaa vievä erikoiskauppa siirretään erityisen sijainnin ohjauksen piiriin, vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa tulisi ehdottomasti nostaa vähintään 3 500 kerrosneliömetriin.

Kaupan liiton mielestä lakiuudistus on turha. Sen sijaan kaavoittajien kaupan osaamista pitäisi parantaa koulutuksella, koska he joutuvat työssään tekemään palveluverkkosuunnitelmia ja kaupan suuryksiköiden vaikutusarviointeja palvelutasoon, ostosliikenteeseen ja kilpailuun. Kaupan liitto ehdottaa myös, että ympäristöministeriö perustaisi pysyvän neuvottelukunnan kaavoituksen ohjausta varten.

Liite: Kaupan liiton lausunto ympäristöministeriölle:

Lisätiedot:

toimitusjohtaja Juhani Pekkala, Kaupan liitto, p. 0400 419560, juhani.pekkala@kauppa.fi