Kesän 2018 kynnyksellä kaupassa tapahtui käänne, joka näkyi erityisen selvästi tavaratalokaupan ja tukkukaupan liikevaihdon määrässä*: alkuvuoden kolmen prosentin kasvu kääntyi laskuun. Myös erikoiskaupassa ja päivittäistavarakaupassa kasvu hidastui. Kasvun hidastuminen jatkuu myös ensi vuonna, ja työllisyys palautuu lasku-uralle. Kaupan suuri haaste on kotimaassa muodostuva kustannusrasite, jolla on vaikea pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Arvonlisävero rokottaa nimenomaan kotimaassa tehtävää työtä.

Viime vuoden alkupuolella asunto- sekä kone- ja laiteinvestoinnit vetivät tukkukauppaa reippaaseen kasvuun tukkuhintojen noususta huolimatta, mutta investointien hidastuttua niin rakentamisessa kuin teollisuudessakin myös tukkukaupan kasvu hiipui. Loppuvuodesta tukkukaupan kasvu perustui lähes yksinomaan hintojen nousulle. Tänä vuonna liikevaihdon määrän* ennakoidaan kasvavan enää puoli prosenttia ja työllisyyden prosentin.

Myös vähittäiskaupan liikevaihdon määrä kasvoi tammi-toukokuussa 2018 kolmen prosentin vauhtia, kunnes se alkoi selvästi hidastua varsinkin tavaratalokaupan vetämänä. Tänä vuonna koko talouden tasolla parantuva työllisyys ja viime vuotta reippaammat palkkaliukumat parantavat ostovoimaa inflaatiosta huolimatta, ja vähittäiskauppa yltää vajaan puolentoista prosentin kasvuun. Ensi vuonna kasvu hidastuu noin prosenttiin. Työllisyys kasvaa tänä vuonna vielä puoli prosenttia.

”Viime vuoden viimeisen vuosineljänneksen työllisyysluvut olivat vähittäiskaupan kannalta huolestuttavat: verrattuna vastaaviin ajankohtiin työllisyys oli pienimmillään sitten vuoden 2005”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo.

Hinnat määräytyvät kansainvälisillä markkinoilla, kustannukset kotimaassa

Suurin osa erikois- ja käyttötavarakaupan kustannuksista muodostuu kotimaassa. Kauppa tekee erilaisia tavarahankintoja, palkkaa työntekijöitä ja ostaa palveluja: kiinteistö- ja hallintopalveluja, logistiikka-, markkinointi- ja mainonta- sekä it-palveluja, työterveyshuoltoa jne. Esimerkiksi Aasiassa valmistetun, 31 euroa maksavan puseron hinnasta kuusi euroa on arvonlisäveroa ja 19 euroa Suomessa syntyviä kustannuksia. Edelleen kolme euroa menee Aasiaan valmistajalle ja kolme euroa jää yrittäjälle yrityksen kehittämiseen, investointeihin ja osinkoihin.

”Yrityksen kehittämiseen ei jää paljoakaan marginaalia, jos hinnoilla kilpailee. Verottaja vie enemmän, mitä yrittäjälle jää”, Kurjenoja kuvaa.

Varsinkin työn verotusta kasautuu kuluttajahintaan, kun yritys tekee erilaisia palveluostoja. Siksi kustannuskilpailussa pitäisi leikata nimenomaan Suomesta ostettavia palveluja ja Suomessa työllistämistä. Monet kansainväliset verkkokaupat ja käyttötavaraketjut hankkivat kilpailuetua keskittämällä ja sijoittamalla toimintojaan kustannustehokkaasti. Vastaavasti suomalainen erikoiskauppa pyrkii tehostamaan toimintaansa tekemällä yhteistyötä esimerkiksi hankinnassa, logistiikassa tai markkinoinnissa.

”Kilpailu hyödyttää kuluttajaa ja sitä ei pidä estää. Suomalainen kauppa ei kuitenkaan pääse kilpailemaan tasavertaisesti muun muassa sääntelyn ja verotuksen vuoksi”, Kurjenoja muistuttaa.

Kuitenkin kaupan Suomesta ostamat palvelut ovat muille toimialoille ja koko kansantaloudelle olennaisia, sillä kauppa lähes kaksinkertaistaa talouteen luomansa arvonlisän palvelu- ja tavaraostoillaan ja investoinneillaan.

”Esimerkiksi logistiikka-alan arvonlisä romahtaisi arviolta noin 12 prosenttia, jos suomalainen kauppa ostaisi vastaavat palvelut muualta”, Kurjenoja kertoo.

Suomen on houkuteltava paljon arvonlisää tuottavia kaupan toimintoja

Kansainväliset ketjut, verkkokaupat tai digitaalisen kaupan alustat eivät useinkaan tee Suomessa liiketoimintaansa kehittävää tutkimus- ja kehitystyötä. Tätä työtä tehdään usein pääkonttorien sijaintimaissa tai paikoissa, joihin keskitetään koko konsernia koskevaa strategista kehitystyötä. Muualla kehitetyt toimintatavat ja -järjestelmät otetaan sitten käyttöön – ehkä hieman muokattuina – myös Suomessa. Liiketoiminnan strateginen kehittäminen, suunnittelu ja toimintojen hallinta luovat enemmän kasvua kuin pelkkänä jakelukanavana toimiminen, vaikka sitäkin tarvitaan kilpailua kirittämään.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemen mielestä strategisten toimintojen ja pääkonttorien sijoittuminen on Suomelle tärkeää toimialasta riippumatta, ei siis pelkästään teollisuuden ja pankkien osalta. “Suomessa toimivan kaupan merkitys taloudelle ja yhteiskunnalle on liian suuri väheksyttäväksi”, Kiviniemi sanoo.

Tulevaisuuteen katsovalla politiikalla luodaan kaupan elinvoimaisuutta

Kiviniemen mielestä kaupan tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden tukemiseksi olennaista on verotuksen keventäminen:

”Työn verotus kertautuu hintoihin ja syö kilpailukykyä, ja arvonlisävero rokottaa nimenomaan suomalaista työtä. Työn verotusta on kevennettävä ilman uusien pisteverojen keksimistä tai arvonlisäverotuksen kiristämistä.”

Sääntelyn on oltava järkevää, jotta Suomi olisi houkutteleva toimintaympäristö kaupan yrityksille ja toimintaedellytykset olisivat kaikille tasavertaiset. Suomessa toimivalle kaupalle ei esimerkiksi saisi asettaa kustannuksia ja velvoitteita, joita ei ole vaikkapa kansainvälisellä verkkokaupalla.

Kiviniemi korostaa myös koulutuksen ja tutkimuksen tärkeyttä kaupan kehittymiselle. Jos Suomessa ei ole riittävästi yliopisto- ja korkeakoulutasoisia kaupan ja palveluiden koulutusohjelmia ja tutkimusta, täällä ei myöskään ole edellytyksiä palveluiden k ä asiakkaista ja kaupan strategioista ja toiminnasta, siis korkeatasoista koulutusta Ruotsin ja Ison-Britannian tapaan”, Kiviniemi linjaa.

*Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.

Lisätietoja

Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi

Liite:

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. Kauppa.fi