EU-parlamentin elintarvikeketjun kauppatapoja koskeva direktiiviesitys voisi toteutuessaan aiheuttaa paljon haittaa kuluttajille. Parlamentin maatalousvaliokunnan mietintöä ei tulisi hyväksyä parlamentin valtuutukseksi trilogineuvotteluihin, vaan se pitäisi ottaa kuluvan viikon täysistunnossa äänestykseen, toteavat Kaupan liitto ja Kuluttajaliitto.

Euroopan parlamentti alkoi tänään 22.10. käsitellä elintarvikeketjun epäreilujen kauppatapojen direktiiviä. Maatalousvaliokunta on ehdottanut direktiiviin runsaasti tiukennuksia. Komission ehdotukseen verrattuna keskeisin muutos on soveltamisalan laajennus yrityskoon osalta: maatalousvaliokunta vaatii, että direktiiviä sovellettaisiin myös sellaisiin hankintoihin, joissa molemmat osapuolet ovat suuryrityksiä.

Komission kilpailun pääosasto on tuoreeltaan todennut, että soveltamisalan laajentaminen teollisuuden ja kaupan alan suuryritysten välisiin sopimuksiin sisältää huomattavia riskejä.

”Neuvotteluvoiman siirtäminen lainsäädännön keinoin kaupalta suurille tavarantoimittajille ei hyödytä alkutuottajaa, vaan tyypillisesti nostaa kuluttajahintoja. Parlamentin kantaa vaivaakin tässä suhteessa vakava ajatusvirhe siitä, että vyöryttämällä lainsäädännön keinoin markkinavoimaa kaupalta elintarviketeollisuuden suuryrityksille teollisuuden katelisäys valuisi alkutuotantoon. Tämä ei pidä paikkaansa”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto sanoo.  

Direktiiviä sovellettaisiin komission ehdotuksen mukaan sopimuksiin, joissa pk-yritys myy elintarvikkeita ostajalle, joka luokitellaan suuryritykseksi. Pk-yrityksen ja suuryrityksen välisessä suhteessa lainsäädännön antaman lisäsuojan tarve onkin olemassa. Sen sijaan lisäsuojaa ei tarvita pk-yritysten välisissä tai suuryritysten välisissä sopimussuhteissa, joissa markkinavoiman epäsuhtaa ei joko ole, tai se on vähäinen.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling nostaa esille lisäksi ehdotetun kiellon, joka toteutuessaan estäisi kauppaa vaatimasta tavarantoimittajilta laissa säädettyä tiukempia standardeja ympäristön suojeluun tai eläinten hyvinvointiin liittyen. ”Myöskään kaupan hankintayhteenliittymien kieltäminen ei ole kuluttajien edun mukaista. Kuluttajat hyötyvät kilpailluista markkinoista sekä laajoista koti- ja ulkomaisten tuotteiden valikoimista”, Beurling sanoo.

”Sopimusketjun voimakas lisäsääntely ja rajoittaminen lisää yritysten hallinnollista taakkaa, jäykistää ketjun toimintaa ja lisää kustannuksia.  Tämä näkyy käytännössä joko hankinta- tai kuluttajahinnassa”, Koivisto tiivistää.

Parlamentin maatalousvaliokunnan kanta koetaan ongelmaksi laajemmaltikin sekä Euroopan kuluttajajärjestöjä edustavan BEUC’in että eurooppalaisen kaupan alan etujärjestö EuroCommercen piirissä.

Lisätiedot:

Johtava asiantuntija Janne Koivisto, Kaupan liitto, p. 050 321 3639, janne.koivisto (at)kauppa.fi
Pääsihteeri Juha Beurling, Kuluttajaliitto, p. 040 556 6421, juha.beurling(at)kuluttajaliitto.fi