Eurovaalituloksia ihmeteltiin viime sunnuntaina. Niin suomalaista kuin eurooppalaista kauppaa vaalien lopputulos kiinnostaa. Kaupan ala nimittäin tarjoaa EU:n alueella noin 29 miljoona työpaikkaa – eli joka seitsemäs eurooppalainen on alalla töissä. Ei ole yhdentekevää, miten kovassa kansainvälisessä kilpailussa painiskelevaa alaa säädellään.

”Vaalitulos oli niin Suomen kuin koko EU:n osalta melko odotettu, vaikkakin EU:n tasolla oikeistopopulistit menestyivät kenties hieman ennakko-odotuksia heikommin. EU-kriittisten oikeistopuolueiden yhteenlaskettu paikkamäärä edustaa kuitenkin yli 20 prosenttia uuden parlamentin mepeistä.  Samalla EPP:n ja S&D:n pitkään jatkunut yhteinen valtakausi parlamentissa päättyy. Tämä edellyttää jatkossa voimakkaampaa yhteistyötä muun muassa Alden ja Vihreiden kanssa, jotka molemmat kasvattivat kannatustaan. Suomessakin Vihreät kuuluvat vaalien voittajiin heidän saadessa läpi kaksi edustajaa suoraan sekä tulevaisuudessa mahdollisesti häämöttävän Suomen Brexit-lisäpaikan”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto tiivistää tuloksia.

Kauppa muodostaa kymmenen prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Alan menestys onkin keskeistä koko EU:n hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että europarlamentaarikot ymmärtävät toimialan merkityksen eurooppalaiselle hyvinvoinnille.

Eurovaaleissa Kaupan liiton pääviestit koskivat etenkin toimivia sisämarkkinoita ja yhdenvertaisia kilpailuedellytyksiä kansainvälisen verkkokaupan paineessa.

”Nähdäkseni viestit on Suomessa ja suomalaisten meppien parissa otettu hyvin vastaan ja huolet tunnistettu. Seuraavan komission kaudella voimme varmasti odottaa lisää toimia sisämarkkinoilla toimivien kaupan alan yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi suhteessa aasialaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin kilpailijoihin”, Koivisto pohtii.

Tärkein kysymys liittyy alustatalouden asemaan – vaaditaanko EU:n ulkopuolisilta markkinapaikoilta ja niillä toimivilta kauppiailta EU:n sääntöjen noudattamista esimerkiksi tullimaksujen, kuluttajansuojan tai tuoteturvallisuuden suhteen? Tällä hetkellä EU-sääntelyn porsaanreiät suosivat alustojen toimintamallia ja heikentävät eurooppalaisen kaupan alan kilpailukykyä.

”EU:ssa nostaa myös jossain määriin päätään pyrkimys EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjen muuttamiseen. Tätä perustellaan menestymisellä globaalissa kilpailussa esimerkiksi kiinalaisten suuryritysten kanssa, joiden kasvua ja toimintaa ei  olisi vastaavalla tavalla rajoiteta. Tavoitteet ovat siis lähtökohdiltaan protektionistiset. Tällainen kehitys olisi todennäköisesti Suomen kannalta haitallista, sillä valtiontukikilpailussa pieni maa ei pärjää. Suurten yrityskauppojen salliminen rukkaamalla EU:n markkinamäärittelyä voisi taas johtaa Euroopassa teollisuuden voimakkaaseen keskittymiseen ja lopulta kuluttajan kannalta haitallisiin vaikutuksiin. Protektionismin sijaan EU:n tulee olla jatkossakin edistämässä avointa, sääntöpohjaista kauppapolitiikkaa”, Koivisto tiivistää.

  • Eurovaalien puolue- ja ehdokaskohtaisiin tuloksiin pääsee tutustumaan Oikeusministeriön verkkosivuilla
  • Kaupan liiton eurovaaliteemoihin voi tutustua täällä.  
  • Myös eurooppalaisen kaupan liitto EuroCommerce nostaa aktiivisesti eurooppalaisen kaupan teemoja. Verkkosivut täällä.  

Kuva: 123RF