Vähittäis- ja tukkukauppojen vuotuinen ruokahävikki on arviolta noin 65–75 miljoonaa kiloa. Kotitalouksissa hävikkiä syntyy tupalaten. Ensi viikolla vietetään valtakunnallista hävikkiviikkoa, jolla pyritään ruokahävikin vähentämiseen.

Ruokahävikin torjumiseksi on kehitetty sähköisiä ennuste- ja tilausjärjestelmiä, ja monissa kaupoissa on otettu käyttöön hinnanalennuskäytäntö, jolla pyritään vauhdittamaan jätteeksi päätyvän ruoan osuutta.

Syötäväksi kelpaavia, mutta päiväystensä puolesta myyntiin kelpaamattomia tuotteita on toimitettu myös hyväntekeväisyysjärjestöille. Viime toukokuussa Eviran toimittama ruoka-apuohje selkeytti omalta osaltaan myymälöiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen vastuita elintarvikkeiden luovuttamisesta eteenpäin.

Ensi viikolla vietettävällä ensimmäisen valtakunnallisen Hävikkiviikkon tarkoituksena on viestiä kuluttajille ruokahävikin vähentämisestä. Aktiivisesti hävikkiviikkoon osallistuu muun muassa HOK-Elanto, joka kannustaa viikon aikana ihmisiä miettimään vaihtoehtoisia keinoja vähentää roskiin päätyvää ruokaa ja tunnistamaan paremmin, milloin ruoka on käyttökelpoista.

Hävikkiviikon kunniaksi HOK-Elanto haastaa Haaga-Helian keittiömestariopiskelijat tekemään ruokaa myynnistä poistetuista kasviksista. Raaka-aineista valmistetut 5 000 annosta jaetaan veloituksetta Motivan Saa Syödä –tempauksessa Helsingin Narinkkatorilla keskiviikkona 6. marraskuuta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan kotimaisen elintarvikeketjun ruokahävikki on vuodessa vajaat 400 miljoonaa kiloa. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa, joissa vuosittain heitetään pois yhteensä 120-160 miljoonaa kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa.