Suomalainen kauppa toimii jo nyt vastuullisesti muovin vähentämiseksi, ja uusi muovipakkausvero asettaisi sen entistä eriarvoisempaan asemaan kansainvälisen verkkokaupan kanssa. Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola peräänkuuluttaakin panostamista EU:n sisämarkkinoiden toimivuuteen ja pitkäjänteiseen ympäristöpolitiikkaan kiertotalouden edistämiseksi.

Hallitus aikoo tehdä kevään 2020 kehysriiheen mennessä selvityksen siitä, miten kiertotaloutta voitaisiin edistää veropoliittisin keinoin. Esimerkkinä tästä ohjelmaan on nostettu laajapohjainen, uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten vero. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vero astuisi voimaan vuoden 2021 alusta.

Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola suhtautuu pakkausveroon kielteisesti. ”Suomi ei saa kansallisilla toimilla asettaa kotimaisia yrityksiä epäreiluun kilpailuasetelmaan kansainväliseen etäkauppaan verrattuna”, hän linjaa. ”Muovipakkausveron sijaan Suomessa pitäisi panostaa materiaalin kierrätykseen ja EU:n laajuisiin ratkaisuihin.”

Pakkauksia valmistavat, niitä käyttävät ja maahantuovat yritykset ovat tehneet 1990-luvulta lähtien toimenpiteitä muovipakkausten kehittämiseksi, niiden uudelleen käyttämiseksi ja kierrättämiseksi.

”Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät kuluttajille ympäristöä säästävinä pakkausratkaisuina”, Ola summaa.

Ei päällekkäisiä ohjauskeinoja

Suomalainen tuottajavastuujärjestelmä perustuu EU:n jätelainsäädäntöön, ja se koskee tuotteiden pakkaajia ja pakattujen tuotteiden maahantuojia, joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa. ”Yritysten maksamilla kierrätysmaksuilla rahoitetaan pakkausten keräys, kierrätys ja kuluttajatiedotus”, Ola kertoo.

Muovipakkausten kierrätysmaksu on porrastettu sen mukaan, miten helppo muovipakkaus on kierrättää.

”Mitä vaikeampaa pakkaus on kierrättää, sitä korkeampi on maksu. Näin yrityksille syntyy taloudellinen kannustin valita helposti kierrätettäviä pakkausmateriaaleja. Muovipakkausvero olisikin päällekkäinen ohjauskeino tuottajavastuulle”, Ola linjaa.

”Kansallisten ratkaisujen ja päällekkäisten ohjauskeinojen pohtimisen sijaan Suomen tulisi panostaa EU:n sisämarkkinoiden toimivuuteen ja pitkäjänteiseen politiikkaan. Päällekkäiset ohjauskeinot, kuten tuottajavastuu, pantilliset keräysjärjestelmät ja muovipakkausvero, heikentävät toimintaympäristön ennakoitavuutta. Yritykset ovat epävarmoja siitä, mihin toimiin niiden kannattaa investoida”, hän sanoo.

Tuottajavastuu koskemaan myös kansainvälistä verkkokauppaa

Kansallinen muovipakkausvero kohdistuisi ainoastaan Suomessa toimiviin yrityksiin, jotka työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Vero koskisi laajaa yritysjoukkoa.

”Muovipakkausvero heikentäisi EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta, sillä pakkaukset liikkuvat EU:ssa osana tuotetta. Pisteverona se olisi hallinnollisesti raskas ja aiheuttaisi kustannuksia paitsi yrityksille myös valtionhallinnolle”, Ola toteaa.

Suomalaiset yritykset toimivat globaalissa kilpailussa. Erityisesti kuluttajatuotteissa verkkokauppa ja sen myötä tuotteiden pakkaaminen jatkaa kasvuaan.

”Tällä hetkellä pakkausten tuottajavastuu ei koske kansainvälistä verkkokauppaa, ja Suomessa toimivat yritykset maksavat myös ulkomaisista verkkokaupoista ostettujen tuotepakkausten keräyksen ja kierrätyksen. Tämä vapaamatkustus tulisi korjata pikimmiten”, Ola linjaa.

Pääkuva: 123RF