Maahanmuuttajataustaiset työntekijät nähdään kaupan alan yrityksissä tärkeänä voimavarana. Organisaation monimuotoisuuden edistäminen sisältyy usein yritysten strategiaan, sillä sen myötä työyhteisö voi paremmin ja tuottaa siten parempaa tulosta. Maahanmuuttajien tehokas työllistyminen edellyttää kuitenkin sekä työelämän että kaupan uudistumista.

Maahanmuuttajat työskentelevät kaupan alalla pääsääntöisesti myymälöissä myyjinä ja asiakaspalvelijoina, mutta myös vuoro- ja apulaismyymäläpäälliköinä sekä varastoissa ja logistiikkakeskuksissa keräily- ja kierrätystehtävissä. IKEA Suomen Talent Manager Petra Casagrande kertoo, että heillä maahanmuuttajia työskentelee myös ravintolapalveluissa sekä asiantuntija- ja esimiestehtävissä. 
”Työyhteisömme IKEA Suomella on erittäin monimuotoinen, ja 1500 hengen työntekijäkaartimme koostuu tällä hetkellä yhteensä 64 eri kansalaisuudesta. Maahanmuuttajataustaisista työntekijöistämme osalla on jo entuudestaan IKEA-tausta, mutta valtaosa heistä on työllistynyt ja aloittanut IKEA-uransa Suomessa.”

K-ryhmästä kerrotaan, ettämaahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskentelee eniten K-ryhmän kaupoissa ja varastotehtävissä. Yksi paljon maahanmuuttajia työllistänyt kauppa on K-Supermarket Koivuhaka Vantaalla.
”Meillä on tällä hetkellä kolme maahanmuuttajataustaista henkilöä töissä. Lisäksi olemme työllistäneet maahanmuuttajia työharjoittelijoina. Meistä on ollut tärkeää palkata töihin työntekijöitä, jotka pystyvät antamaan asiakkaillemme palvelua heidän omalla kielellään. Monesta eri kulttuurista lähtöisin olevat työntekijät ovat suuri rikkaus työyhteisölle ja asiakaskunnallemme”, sanoo kauppias Kari Auramo K-Supermarket Koivuhaasta.

Työhön valmennetaan perehdytysohjelmissa tai työllistämishankkeissa

Usein maahanmuuttajien koulutustausta on vähäinen, jolloin paitsi yhteiskunnan toimesta, myös työpaikoilla tarvitaan koulutus- tai perehdytysohjelmia. Lidl Suomi kertoo perehdyttävänsä ja kouluttavansa jokaisen uuden työntekijän tehtäväänsä.
”Tarvittaessa tuemme myös kielen oppimista tietyissä työtehtävissä”, Lidlin henkilöstöjohtaja Maria Hekkala kertoo.

Osa kaupan alan yrityksistä on mukana maahanmuuttajille tarkoitetuissa kotouttamis- ja työllistämishankkeissa. Esimerkiksi S-ryhmä ja IKEA Suomi ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa, maahanmuuttajien nopeaan koulutukseen ja työllistämiseen tähtäävässä Koto-SIB-ohjelmassa.
”S-ryhmä on sijoittanut Koto-SIB-ohjelmaan miljoona euroa. S-pankki konserniin kuuluva rahoitusyhtiö FIM on myös panostanut työllistämistä edistäviin SIB-hankkeisiin”, kertoo S-ryhmän työmarkkinajohtaja Nina Meincke.

Myös Lidl Suomi ja Tokmanni harkitsevat parhaillaan erilaisiin ohjelmiin ja yhteistyömalleihin osallistumista.
”Tokmannilla pohditaan erityisesti myymälätyöpaikkojen markkinoimista harjoittelu- ja kotouttamistyöpaikkoina erityyppisille maahanmuuttajaryhmille”, kertoo Tokmannin henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen.

Asiantuntijatehtäviä korkeasti koulutetuille

Kaupan tehtävissä työskentelee jonkin verran myös korkeakoulutettuja maahanmuuttajia. Kansainvälistymis- ja maahanmuuttokehityksen myötä osaajia tarvitaan yhä enemmän. K-ryhmän mukaan kaupan alalla olisi tarvetta saada maahanmuuttajia töihin myös esimerkiksi IT- ja digiasiantuntijatehtäviin.

Tokmannin Sirpa Huuskosen mukaan Mäntsälän pääkonttorissa työskentelee harjoittelijoina kaksi maahanmuuttajataustaista korkeakoulutettua, joista toinen toimii maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin liittyvän HR-projektin parissa.
”Projektin tarkoituksena on parantaa kykyämme vastaanottaa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä ja muokata toimintakulttuuriamme myönteisemmäksi heitä kohtaan. Samalla uudistamme perehdytysmateriaalejamme soveltumaan paremmin myös monikulttuurisille työntekijöille.”

S-ryhmän Nina Meincken mukaan SOK on ollut mukana Hankenin korkeakoulutetuille turvapaikan hakijoille tarkoitetussa koulutusohjelmassa ja työllistänyt tätä kautta harjoittelussa olleen turvapaikan saaneen henkilön.

Sekä työelämän että kaupan on uudistuttava

Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä on odotettavissa, että lähitulevaisuudessa pelkän peruskoulutuksen varassa olevien määrä maassamme kasvaa huomattavasti. Haasteeksi voivat koitua henkilöiden puutteelliset työelämävalmiudet. Kaupan liitto on esittänyt uudenlaista koulutustyösuhdetta ammatin oppimisen ja työllistymisen väyläksi muun muassa maahanmuuttajille. Jotta kaupan alalla olisi mahdollista tarjota koulutustyösuhde, tulisi ehtojen olla sellaiset, että osa-aikaiset työsuhteet eivät estä koulutustyösuhteen käyttöä.

”(Tämänhetkinen) lainsäädäntö muun muassa tiukkoine lisätyöntarjoamisvelvoitteineen rajoittaa osaltaan eritysryhmien työllistämistä”, Nina Meincke S-ryhmästä toteaa.

K-ryhmässä uskotaan, että kaupan alalla palvelutehtävissä maahanmuuttajat ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kohderyhmä. Tämä edellyttää myös kaupalta uudistumista, ja muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien tarpeet tulee huomioida ohjeistuksissa ja johtamisessa.  Kansainvälisen työvoiman lisääntyessä tulee työturvallisuusohjeet esimerkiksi varastoissa kääntää nykyistä useammalle kielelle.

Myös ikäviin kohtaamisiin ja vihapuheeseen on varauduttava. Tokmannin Sirpa Huuskonen kertoo, että he laativat myös ohjeistuksia esimiestensä avuksi sellaisten tilanteiden varalta, joissa maahanmuuttajataustainen työntekijä tulee rasistisesti kohdelluksi asiakkaan tai toisen työntekijän taholta. 

Kuva: 123rf