Lehtikuva

Akatemiatutkija ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar on tutkinut, mitä kaupalle tapahtui 90-luvun lamassa.

”Selvästi suurimpiin ongelmiin ajautuivat ne kaupan toimijat, jotka olivat tuontia harjoittavia kotimaan markkinoilla toimivia velkaisia yrityksiä. Ne kärsivät korkeista koroista ja devalvaatiosta. Nyt ei ole kumpaakaan, joten lyhyellä aikavälillä vaikeuksia on vähemmän”, Pantzar arvioi.

Liian ruusuisia tulevaisuuden kuvia ei kuitenkaan kannata helliä.

”Käsillä oleva lama voi kestää aikaisempia kauemmin, kun globaali lama voi pakottaa muutoksiin pitemmällä aikavälillä. Koko tavaratuotannon ja jakelun logiikka voi mennä uusiksi. Nythän viimeisen 50 vuoden ajan tavara ja ihmiset ovat liikkuneet nopeammin. Jatkossa paikallisuus voi sen sijaan korostua, kun tavaroita ei enää kannata kuljettaa paikasta toiseen”, Pantzar visioi.

Kaupan suurimmaksi haasteeksi Pantzar näkee tulevan noususuhdanteen.

”Kun se käynnistyy, kauppa tarvitsee paljon työvoimaa. Yrityksille on tärkeää, että ne pystysivät ylläpitämään henkilökuntaa.”

Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, se on Pantzarin mukaan varmasti toisenlainen kuin menneisyys.

”Jokaisen laman jälkeen talous on ollut ihan erilainen kuin aikaisemmin. Hyvät, mutta erilaiset ajat ovat aina palanneet. Kulutuksen kannalta laman jälkeinen aika on aina ollut erittäin hyvää aikaa. Ensimmäinen maailmansota toi uusia tuotteita, 30-luvun laman jälkeen syntyi moderni kulutusyhteiskunta, öljykriisi johti 80-luvun kulutusjuhlaan ja 90-laman jälkeen tietotekniikka ja teleala tulivat koteihin.”

Jokainen lama tuottaa oman kulutustyylinsä, kun lamassa lykkääntyneet innovaatiot ryöpsähtävät.

”Helsingissäkin rakentaminen on ollut aina vireimmillään pitkän ja syvän laman jälkeen.”

Lue myös: Kauppa kaipaa konsepteja