Kasvava osa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista on maahanmuuttajia, joiden kielitaito on vielä riittämätön ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi tai avoimilla työmarkkinoilla työllistymiseksi. Kaupan liitto tarjoaa ratkaisuksi koulutustyösuhdetta rajallisiin työtehtäviin riittävän ammattitaidon, kielitaidon ja työelämän pelisääntöjen oppimiseksi sekä työllistymisen väyläksi. Uusi työsuhdemuoto edellyttää, että työsopimuslakiin tehdään tarvittavat muutokset.

NEET-lyhenne nousee usein esille, kun puhutaan nuorista ja maahanmuuttajista – tai maahanmuuttajanuorista. NEET, not in Employment, Education or Training, kuvaa nimensä mukaisesti väestöryhmää, joka on sekä työelämän että opiskelujen ulkopuolella. Pelkän peruskoulutuksen varassa olevien henkilöiden määrän odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa myös Suomessa. Nuorten kohdalla voi olla kyse myös siitä, että työelämävalmiudet ovat ylipäätään puutteelliset.

Koulutustyösuhde pähkinänkuoressa

Kaupan liitto esittää uudenlaista keinoa – koulutustyösuhdetta – rajatun ammattitaidon oppimiseksi ja työllistymiseksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja maahanmuuttajille. Tavoitteena on purkaa erityisesti suomen kieltä riittämättömästi taitavien maahanmuuttajanuorten työllistymisen esteitä, sitouttaa heitä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään sekä parantaa työssä tarvittavaa kielitaitoa.

Miten koulutustyösuhde eroaa nyt käytössä olevista koulutus- ja oppisopimuksesta? ”Koulutustyösuhteen tavoitteena ei ole suorittaa tutkintoa tai edes tutkinnon osaa. Tavoitteena on saavuttaa enintään vuoden kestävän koulutusjakson aikana sellainen ammattitaito, jolla voi työllistyä alalle”, valottaa Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala. ”Keskeisenä tavoitteena on saavuttaa myös sellaiset työelämävalmiudet, jotta pysyvä työllistyminen on ylipäänsä mahdollista.”

Toteutus vaatii uusia käytäntöjä

Koulutustyösuhteen kesto on korkeintaan vuosi, ja osapuolet sopivat yhdessä siihen liittyvistä oppimistavoitteista ja niiden aikataulusta. ”Koulutustyösuhteen alussa keskitytään nimenomaan työelämään kiinni pääsemiseen, eikä odotuksena ole suoriutua tehtävistä tavanomaisella tasolla”, Lavikkala sanoo.

”Koulutustyösuhteen aikana noudatetaan koeajan sääntöjä eli koulutustyösuhde voidaan molemmin puolin purkaa päättymään välittömästi, mutta purkaminen ei saa tapahtua epäasiallisilla perusteilla. Niin ikään hallinnollisten menettelyjen tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia, jotta koulutustyösuhteen käyttökynnys säilyy riittävän matalana”, Lavikkala sanoo.

Koulutustyösuhteen alussa maksettava palkka voi alittaa työehtosopimuksen mukaisen palkan, ja sitä voitaisiin tukea työntekijän aiemmin saamilla sosiaalietuuksilla kannustinloukkujen purkamiseksi ja kouluttautujan toimeentulon varmistamiseksi.

”Koulutustyösuhteen aikana palkka nousee osaamisen myötä. Mikäli työsuhde jatkuu koulutustyösuhdevaiheen jälkeen, työsuhteen ehdot määräytyvät normaaliin tapaan sovellettavan työehtosopimuksen mukaan”, Lavikkala kertoo.

Jokaisen työpanosta tarvitaan

Kun yritys sitoutuu opettamaan nuorta, jolla ei ole suomalaista työkokemusta eikä riittävää kielitaitoa, ei ole kysymys tilanteesta, jossa osa-aikainen jäisi paitsi hänelle muutoin tulevia työtunteja.

”Koulutustyösuhde ei vähennä kenenkään töitä, päinvastoin sitoutuminen opettamiseen etenkin aluksi lisää yrityksen työtaakkaa. Kuten osatyökyvyttömienkin työllistämisessä, myös tässä on kysymys arvovalinnasta: haluammeko sitouttaa maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan ja saada heistä tulevaisuuden veronmaksajia”, Lavikkala linjaa.

Työelämän murroksessa kaupan alalta löytyy vielä avustavia työtehtäviä, jotka soveltuvat koulutustyösuhdemallilla opittaviksi. ”Kaupan liitto ehdottaa, että koulutustyösuhteen toimivuutta arvioidaan pilottihankkeella, joka toteutetaan kaupan alalla. On ehdottoman tärkeää saada syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kiinni työelämään”, Lavikkala päättää.

Kuva: 123RF