Kaupan kaavoitusratkaisut ja niihin liittyvät mahdolliset poliittiset kytkennät ja vaalirahoitukset kuumentavat poliitikkoja kesälomien kynnyksellä. Keskustelussa ei ole kuitenkaan käyty läpi kaavoitusprosessia, jolla perusteella esimerkiksi suurten kauppakeskusten sijoitusratkaisut tehdään. Suuri vaikutusvalta kaupan sijaintiratkaisuissa on maakuntakaavaa suunnittelevilla viranomaisilla.

"Kysymys on siitä, miten kunnat sitoutuvat maakuntakaavassa kauppaa koskeviin ratkaisuihin. Sillä tasolla päätetään sellaisten suurten kauppakeskusten sijoitukset, joilla on vaikutuksia useamman kunnan alueella", ylitarkastaja Katri Tulkki Ympäristöministeriöstä sanoo.

Tällä hetkellä esimerkiksi Kempeleen kunnan Zatelliitti-kauppakeskushanke on tuomioistuimessa ratkaistavana, koska alueellinen ympäristökeskus valitti hanketta koskevasta yleiskaavasta ja asemakaavasta.

Maakuntakaava laaditaan maakunnan liitossa, ja kaava hyväksytään maakuntavaltuustossa. Valtuusto on poliittinen elin, jossa istuu poliitikkoja maakunnan kunnista. Tämän pitäisi ehkäistä yhtä kuntaa suosivia ratkaisuja.

"Maakuntakaavaan tarvitaan aina myös ympäristöministeriön vahvistus. Kaavoituksessa on noudatettava kaavoitusta koskevaa lainsäädäntöä, maankäyttö- ja rakennuslakia. Ympäristöministeriön tehtävänä on maakuntakaavaa vahvistettaessa katsoa, että kaava täyttää lain vaatimukset ", Tulkki kertoo.

Suora poliittinen vaikuttaminen prosessiin ei ole siis kovin yksinkertaista. "Alueellisten ympäristökeskusten tehtävänä on valvoa kuntien kaavoitusta. Ne joutuvat puuttumaan asioihin valittamalla, jos kaavoituksessa ei ole noudatettu kaavoitusta koskevaa lainsäädäntöä", Tulkki kertoo.

Kempeleen tapaisten riitaprosessien ehkäisyssä auttaisi se, että kunnat sitoutuisivat entistä vahvemmin maakuntakaavoitukseen. Silti tulkinnallisia erimielisyyksiä sijoitusratkaisuista eri kuntien välille varmasti jää. Jännitteitä aiheuttaa ennen kaikkea se, että kunnat kilpailevat keskenään kaupan alan yrityksistä ja niiden tarjoamista työpaikoista.