Kaupan alan yritykset arvioivat kuntien yritysmyönteisyyden parantuneen hieman parin viime vuoden aikana, käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemästä selvityksestä. Parannettavaa kuitenkin vielä löytyy. Etenkin lupaprosessien ja kaavoituksen sujuvoittaminen sekä tasapuolinen kohtelu ovat kaupan alan yritykselle tärkeitä.

Kaupan alan yritysten näkemykset kuntien yritysilmapiiristä ovat kohentuneet hieman vuodesta 2015. EK:n selvityksessä kaupan alan yritykset antoivat tänä vuonna viisiportaisella asteikolla kuntien yleisestä yritysilmastosta arvosanan 3, kun 2015 arvio jäi alle kolmen.

Myös päätösten yrityslähtöisyyden kaupan alan yritykset arvioivat parantuneen vuodesta 2015 hieman. Uusimmassa selvityksessä arvosana on lähempänä kolmea. Samoin hieman ovat parantuneet kaupan yritysten arviot kuntien yrityspalveluista ja palvelurakenteista kahden vuoden takaisesta.

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen pitää kehitystä hyvänä, mutta parannettavaakin löytyy.

”Kaupan alan yrityksiä ei tueta niin paljon kunnallisissa yrityspalveluissa kuin muiden sektoreiden toimijoita, vaikka eniten uusi yrityksiä perustetaan juuri kaupan alalla. Ei ole merkitystä, kuka yrityspalvelut tuottaa, vaan oleellista on että palvelut saataisiin yhdeltä luukulta ja ne tukisivat kaikkia aloja tasapuolisesti”, Loikkanen kertoo.

Uudistuva kuntalaki mahdollisuus

Kun kuntalaki uudistuu tänä vuonna, yhdeksi kuntien keskeiseksi tehtäväksi tulee alueen elinvoiman kehittäminen. Kaupan alalla uudistus nähdään voittopuolisesti mahdollisuutena. Kuntiin jää kolme keskeistä kaupan alaan vaikuttavaa toimintaa – kehittäminen, kaavoitus ja koulutus.

”Kaavoitukseen liittyvä hitaus ja joustamattomuus on usein vaikuttanut kaupan mahdollisuuteen kehittyä ja laajentaa toimintaansa. Lupaprosessien sujuvuuteen tulisi panostaa”, Loikkanen sanoo.

Seinäjoki yritysmyönteisin seutukunta

Kaikkiaan yritykset eri toimialoilta kokivat yritysten toimintaedellytysten ja elinkeinopoliittisen päätöksenteon kunnissa kehittyneen hieman aiempaa myönteisempään suuntaan.

EK:n selvitykseen vastanneet yritykset eri toimialoilta antoivat kunnissa toteutetun elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanaksi 3,10. Vuonna 2015 keskiarvo oli 2,95. Hyväksi elinkeinopolitiikan arvioi i 37 prosenttia ja huonoksi 27 prosenttia vastaajista.

Eniten EK:n selvitykseen vastanneet yritysjohtajat löysivät kehitettävää kuntien yrityspalveluissa sekä palvelurakenteissa.

Etenkin monet pk-yrittäjät kokevat, etteivät he saa riittävästi huomiota ja tukea, sillä kuntapäättäjät kohdistavat resurssejaan joko alkuvaiheen yritysneuvontaan tai suurten työnantajien tarpeisiin.

Selvityksessä yritysjohtajat nostivat ongelmina esille myös pulan osaavasta työvoimasta ja yritysten vaikeudet päästä mukaan kuntapalvelujen tuottamiseen.

Vetovoimaisimmaksi alueeksi selvityksessä nousi kolmatta kertaa peräkkäin Seinäjoki. Toiselle sijalle nousi Turun seutukunta, joka paransi sijoitustaan vahvasti edellisestä vertailusta, jossa se sijoittui yhdeksänneksi. Hämeenlinnan seutu sijoittui kolmanneksi ja Helsinki neljänneksi.

EK:n Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 206 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.

Hyvän yritysilmaston elementit

  • Päätöksenteon yritysvaikutukset arvioidaan
  • Yritykset mukana tuottamassa kuntapalveluita
  • Yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti
  • Korkea yrittäjyysaktiivisuus
  • Monipuolista yritystoimintaa
  • Kuntatalous tasapainossa