Suomessa on jo pitkään vähennetty muovien aiheuttamia ei-toivottuja ympäristövaikutuksia innovatiivisten ratkaisujen ja vapaaehtoisten toimenpiteiden avulla. Kauppa tarjoaa mahdollisuuden muovin vastuullisen ja järkevän käytön edistämiseen mm. muovipakkausten keräyspisteiden ja muovikassisopimuksen muodossa. Yli 70 % vuonna 2016 avautuneista muovipakkausten keräysverkoston pisteistä sijaitsee kauppojen yhteydessä.

Tällä viikolla hyväksytty ensimmäinen Euroopan laajuinen muovistrategia on askel siirtymisessä kohti kiertotaloutta. Kauppa on pyrkinyt toteuttamaan kiertotalouden päämäärää jo 1990-luvulta asti, jolloin kaupan logistiikan suojamuoveja ja -kelmuja alettiin kerätä kierrätysmuovikassien materiaaliksi.

EU:lta muovistrategia ympäristön suojelemiseksi

Euroopan komission 16.1. julkaiseman muovistrategian tavoitteena on mm. muovin kierrätyksen lisääminen ja ympäristön suojeleminen. Muovistrategialla luodaan myös perusta uudelle kierrätysmuovitaloudelle ja ohjataan siihen investointeja. Komissio julkisti niin ikään kierrätysmuovin käytön lisäämiseksi kampanjan, joka perustuu vapaaehtoisten sitoumusten tekemiseen. Tämän lisäksi yrityksiltä toivotaan tekoja, joilla vähennetään muun muassa mikromuovien päätymistä luontoon. Tavoitteena on, että kaikki EU:n markkinoilla olevat muovipakkaukset ovat kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä.

Kauppa suhtautuu positiivisesti komission muovistrategiassa esittämiin vapaaehtoisiin toimiin, sillä vapaaehtoisesta sopimisesta on saatu Suomessa hyviä tuloksia. ”Kaupan liitto ja ympäristöministeriö solmivat lokakuussa 2016 ympäristöministeriön historian ensimmäiseen Green deal -sopimuksen, jonka myötä EU-lainsäädäntöä on toteutettu kansallisesti juuri vapaaehtoisen sopimisen avulla. Tämä ns. muovikassisopimus on jo näyttänyt tehokkuutensa”, kertoo Kaupan liiton ympäristöasiantuntija Marja Ola ja jatkaa: ”Tuhansissa suomalaisissa myymälöissä on tarjolla yhä laajempi valikoima kestokasseja. Muovikassit ovat yhä useammin maksullisia, ja kuluttajainformaatiota kestokassien käytön merkityksestä sekä roskaantumisongelmasta on lisätty.”

EU:n ulkopuolinen etäkauppa on luonut muovituotteiden ja -pakkausten ympäristövaikutusten hallintaan ja kierrätykseen uudenlaisia haasteita. ”Jotta EU-toimijat pystyvät vastaamaan muovistrategian ja kiertotalouspaketin kiristyneisiin kierrätysvelvoitteisiin, on tärkeää, että EU-alueelle tuotava muovimateriaali on kierrätettävissä.” Ola linjaa.

Kauppa työskentelee muoviroskaa vastaan

Suomalainen kauppa on ollut monella tapaa aktiivisesti mukana vähentämässä muovista aiheutuvaa roskaantumista. Esimerkiksi juomapakkausten palautusaste on Suomessa maailmanlaajuisesti huippuluokkaa; peräti yli 90 prosenttia myydyistä juomapakkauksista palautuu kiertoon. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa muovien raaka-aineista on bio- ja jätepohjaisia uusiutuvia materiaaleja. ”Esimerkiksi jo nyt 30 prosenttia virvoitusjuomapullojen raaka-aineista on biopohjaisia”, Ola kertoo.

Kauppa on vaikuttanut pakkauksissa oleviin muoveihin pakkaussuunnittelun, materiaalikierrätyksen ja hankintapäätösten kautta. Elintarvikepakkauksia suunnitellaan yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa niin, että kaikki ruoka ja juoma tulisi käyttöön ja mahdollisimman pieni osa siitä menisi hukkaan.

Kaupan alalla jatketaan pitkäjänteitä työtä ympäristö- ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi. ”Paljon on tehty, mutta toki paljon on vielä tehtävää. Jatkamme työtä innolla yhteistyössä tavarantoimittajiemme ja asiakkaidemme kanssa”, Ola päättää.