Ison-Britannian parlamentti ei ole vieläkään hyväksynyt Euroopan komission ja Ison-Britannian välillä neuvoteltua erosopimusta* Euroopan unionista. Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto kehottaa kaupan yrityksiä jatkamaan mahdolliseen eroon liittyvää varautumistaan.

Pääministeri Theresa Mayn EU-eroa koskevat esitykset on toistuvasti hylätty Britannian parlamentin alahuoneessa. Brittiparlamentti ei kuitenkaan halua sopimuksetonta eroa, mutta toisenlainen lopputulos edellyttää kuitenkin jonkun muun brexit-vaihtoehdon valintaa ja jatkoaikaa. Jatkoaika tarvitsee puolestaan EU27-maiden yksimielisen hyväksynnän. Brittiparlamentti äänestää 19. tai 20.3. kolmannen kerran neuvotellusta erosopimuksesta. EU-johtajien kokousagendalla asia on torstaina 21.3.

Erosopimus kattaisi 30.3.2019−31.12.2020 välisen ajanjakson, minä aikana ero voitaisiin panna toimeen hallitusti ja neuvotella mm. uudesta kauppasuhteesta EU:n ja Ison-Britannian välillä. Mikäli siirtymäkauden järjestelyistä ei päästä ajoissa sopimukseen, astuu ero voimaan 29.3.2019.

Edellä mainittujen kahden vaihtoehdon lisäksi brexitissä on käytännössä kaksi muuta vaihtoehtoista pääskenaariota: 29.3.2019 umpeutuvaa määräaikaa pidennetään kaikkien jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä ja yhteisymmärryksessä Britannian kanssa tai Britannia peruu eronsa ja vetää pois EU:lle antamansa eroilmoituksen.

"Tällä hetkellä on kuitenkin syytä varautua brexitin toteutumiseen joko erosopimuksen kautta tai niin sanottuna kovana brexitinä ilman sopimusta. Kovan brexitin todennäköisyys kasvaa päivä päivältä määräajan lähestyessä", toteaa Kaupan liiton EU-asioista vastaava johtava asiantuntija Janne Koivisto.

Komissio onkin jo julkaissut yrityksille kovan Brexitin varalta maahantuonnin ja viennin tullausta ja verotusta koskevan ohjeen.

Jos erosopimus saadaan voimaan 29.3.2019 mennessä, alkaa tämän jälkeen siis siirtymäaika. Siirtymäkauden aikana Britannia noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia sekä osallistuu sisämarkkinoille ja tulliunioniin entiseen tapaan, mutta ei osallistu enää EU-päätöksentekoon tai toimielinten toimintaan. Jos erosopimusta taas ei saada voimaan ennen 29.3.2019, Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen maa ilman erityisjärjestelyjä. Tällöin EU-oikeuden soveltaminen Britanniassa lakkaa.

”Yritysten osalta tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että EU soveltaisi Britannian rajalla kolmansiin maihin sovellettavia tullisäännöksiä ja -tariffeja. Tarkastukset ja valvonta aiheuttaisivat merkittäviä viivästyksiä ja kustannuksia esimerkiksi tieliikennekuljetuksissa”, Koivisto tarkentaa.

Lopputuleman ennustaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa. ”Brexit johtaa yhtä kaikki merkittäviin muutoksiin lähes kaikilla EU:n politiikkalohkoilla. Yritysten, joilla on liiketoimintaa, tuontia tai muita riippuvuuksia Britanniassa, on syytä aktiivisesti jatkaa eroon liittyvää varautumistaan”, Koivisto kehottaa.

*Euroopan komission ja Ison-Britannian välinen erosopimus on luettavissa täällä

Brexitiin valmistautumista koskevat komission ilmoitukset

Britannia on julkaissut tulleja koskevan suunnitelman, joka laitetaan täytäntöön sopimuksettomassa EU-erossa.

UM:n Brexit-sivut 

Tullin Brexit-infosivut

Kuva: 123RF