Ruokahävikki on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Siksi on tärkeää, että ruokahävikin vähentämiseen osallistuu koko elintarvikeketju – tuottajista aina kotitalouksiin. Kaupoissa työtä hävikin vähentämiseksi on tehty vuosia. Ala on myös sitoutunut hävikin vähentämiseen.

Konsulttiyritys Deloitten julkaiseman tutkimuksen mukaan ruoka aiheuttaa EU:ssa 15 prosenttia kaikesta kuluttamisesta johtuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Määrää olisi mahdollista pienentää reippaasti, sillä valtaosa päästöistä syntyy ruokahävikistä. 

Deloitten laskelmien mukaan kolmannes kaikesta eurooppalaisten käyttöön tuotetusta ruoasta heitetään pois. Tämä tarkoittaa 173 kiloa hävikkiä jokaista henkilöä kohden vuodessa. 

Suomessa ruokahävikin määrä on arvioinut muun muassa MTT, jonka ruokahävikkitutkimuksessa vuodelta 2013 arvioitiin, että Suomessa koko ruokahävikki on 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta. Kotitalouksien osuus tästä on suurin, noin 35 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen suomalainen heittää vuodessa ruokaa roskiin 20–30 kiloa. 

Teollisuuden osuus ruokahävikistä Suomessa on 27 prosenttia ja ravintoloiden 20 prosenttia koko ruokahävikistä. Kaupan osuus on elintarvikeketjun pienin, 18 prosenttia. Kaupan alalla työtä ruokahävikin vähentämiseen onkin tehty pitkään. 

Kaupan ruokahävikin syntymistä on onnistuttu vähentämään merkittävästi vuosien varrella muun muassa ottamalla käyttöön sähköiset ennuste- ja tilausjärjestelmät ja kehittämällä logistiikkaa. Myös henkilökuntaa koulutetaan kiinnittämään huomiota hävikin vähentämiseen.

Useissa myymälöissä lisäksi myydään alennuksella tuotteita, joiden parasta ennen tai viimeinen myyntipäivä lähestyy. Myymättä jäänyttä ruokaa myös lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

”Viime aikoina merkittävä uudistus on ollut kauppojen laajentuneet aukioloajat, joiden ansioista tuotteita voidaan myydä pidempään, mikä auttaa hävikin vähentämisessä”, Kaupan liiton asiantuntija Marja Ola kertoo.

Kaupat ovat myös sitoutuneita hävikin vähentämiseen, ja uusia menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi ruokakaupan suurimmat toimijat K- ja S-ryhmä kertovat tavoitteekseen vähentää ruokahävikkiä 10–15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Kulutustapoja muutettava

Koska suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, on tärkeää, että myös kotona kiinnitetään huomiota asiaan.Motiva on arvioinut, että suomalaisten kotitalouksista ruokajäte vastaa 100 000 keskivertohenkilöauton hiilidioksidipäästöjä.

Deloitten tutkimuksen mukaan eurooppalaisten yhteenlaskettu kulutus aiheuttaa 10 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Yli puolet tästä koostuu Euroopassa kulutettavien tuotteiden materiaalivalmistuksesta.

Kiertotalouden avulla eurooppalaisen kulutuksen päästöjä voitaisiin toimialasta vähentää Deloitten mukaan 13–66 prosenttia.Yritysvastuuliiketoimintaa Deloittella johtava Riikka Poukka sanoo, että kiertotalous on yksi merkittävä ratkaisu ruokahävikin päästöjen vähentämisessä.

”Kiertotalous vähentää luonnonvarojen käyttöä, mikä vähentää päästöjä. Tämä vaatii meiltä kuluttajilta kulutustapojemme muuttamista ja valmistajilta uusien liiketoimintamallien kehittämistä”, Poukka sanoo.

Kiertotaloutta kaupan alalla edustaa esimerkiksi Keskon ja Gasumin yhteinen hanke, jossa ruokakauppojen biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnetään uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa energiana. Hyväntekeväisyyteen kelpaamaton syömäkelvoton ruokahävikki pystytään hyödyntämään näin uusiutuvana energiana ja samalla vähennetään merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.

Syötäväksi kelpaamatonta biojätettä ja rasvoja on kaupoista toimitettu pitkään myös biopolttoaineen valmistukseen.

”Ruokahävikin vähentämiseen voi osallistua meistä jokainen. Jo pelkästään suunnittelemalla ostokset etukäteen ja hyödyntämällä tähteet on mahdollista pienentää hävikkiä ja säästää sekä rahaa että ympäristöä", Marja Ola muistuttaa. 

Lisätietoa ja vinkkejä ruokahävikin vähentämisestä Saa syödä! -sivustolta