Ruoka-ala voi olla yksi kasvun vetureista Suomessa, uskotaan S-ryhmässä. Se selvittääkin mm. alan innovaatioita tukevan pääomasijoitusrahaston perustamista.

”Ilmastonmuutos, väestönkasvu, teknologinen kehitys ja kuluttajien muuttuvat tarpeet haastavat perinteisen ruokaketjun toimintaa ennennäkemättömällä voimalla. Uskomme, että ruoka-ala voi olla yksi Suomen kasvun vetureista. Tulevaisuuden ruuantuotannossa ja teknologioissa on Suomelle valtavia mahdollisuuksia”, painottaa SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

S-Pankki selvittääkin, onko pääomamarkkinoilla valmiutta perustaa Suomeen merkittävä ruoka-alalle sijoittava pääomasijoitusrahasto.

”Sijoitamme rahastoon tietysti myös itse, mutta liikkeellelähdön varmistamiseksi tarvitsemme mukaan myös kumppaneita”, Heikkilä huomauttaa.

Sijoituksia sinne, missä ruoka- ja teknologia-alat risteävät

Rahasto sijoittaisi ruoka- ja teknologia-alojen ”risteyksessä” toimiviin kasvuvaiheen yrityksiin. Rahasto noudattaisi vaikuttavuussijoittamisen periaatteita. Tämä tarkoittaa, että sijoittamisessa huomioidaan tuoton ja riskin lisäksi yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tavoitteita.

”Haluamme olla mukana edistämässä uutta liiketoimintaa, joka liittyy esimerkiksi uusiin viljelymenetelmiin ja proteiininlähteisiin tai vaikkapa ruoan jakelutapoihin, vaikuttavuussijoittamisesta vastaava johtaja” Jani Kempas S-Pankin varallisuudenhoidosta kertoo.

”Ajatusharppaamo” pohtii ruoka-alan näkymiä

S-ryhmä rahoittaa myös perustettavaa ruoka-alan ”ajatusharppaamoa”. Se selvittää, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat avaavat ruoka-alalle ja mitä haasteita ruuantuotannolla on tulevaisuudessa edessään.

Ajatusharppaamo aloittaa toimintansa kevään kuluessa. S-ryhmä tarjoaa sille alkurahoitusta, mutta ei ohjaa sen toimintaa. Harppaamon tuottamat näkemykset on tarkoitettu koko ruoka-alan käyttöön.

Tulevaisuusvalmennuksia maataloustuottajille

S-ryhmä alkaa myös tarjota maataloustuottajille tulevaisuusvalmennuksia yhdessä ProAgrian kanssa. Valmennusten avulla tiloille tarjotaan uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Pilotti tehdään yhdessä ProAgria Etelä-Suomen kanssa.

”Ruokaa tuotetaan tulevaisuudessakin maatiloilla. Tavoitteenamme on kehittää erityisesti ilmastoyrittäjyyttä alkutuotannossa. Se on varteenotettava keino paitsi hillitä ilmastonmuutosta, myös ratkoa tilojen kannattavuushaasteita”, SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen summaa.

”Kaupalla on paljon tietoa kulutustrendeistä. Tiedon saaminen osaksi maatilojen liiketoiminnan kehittämistä tuo kaivattua näkymää tulevaisuuteen”, sanoo ProAgria Etelä-Suomen toimitusjohtaja Ari Toivonen.

Pääkuva: 123RF