SLO:n Tapio Jouhki, Arto Pessi ja Esa Huttunen tietävät, että hintataso määräytyy kulurakenteen mukaan. Edullisen hintatason pitämiseksi kustannukset on pidettävä kurissa.

Suomalainen sähkötukkukauppa on ylivoimaisen tehokasta muihin maihin verrattuna, paljastaa Euroopan Sähkötukkuliikkeiden Liiton (European Union of Electrical Wholesalers) vuoden 2007 toimintatilasto.

Suomessa kustannusten osuus liikevaihdosta vuonna 2007 oli 13,2 prosenttia. Se on jäsenmaiden alhaisin luku. Keskiarvo oli 18,9 prosenttia. Suurin kustannusten osuus oli Ranskassa, jossa se oli 22 prosenttia. Toisessa suuressa EU-maassa Saksassa kustannukset olivat alle keskiarvon, mutta silti varsin korkeat: 17,4 prosenttia.

"Alan hintataso määräytyy kulurakenteen mukaan. Suomessa hinnat ovat vanhojen EU-maiden alhaisimmat. Silti täälläkin on kova kilpailutilanne. Jos kulut ovatkin nyt 13 prosenttia, pyrimme alentamaan niiden osuuden kymmeneen prosenttiin", SLO:n toimitusjohtaja Tapio Jouhki sanoo.

Suomessa on päästy pienempiin kuluihin kuin isoissa EU-maissa, vaikka Suomessa tyypillisesti rakennuskohteet ja näihin toimitettavat tavaramäärät ovat pienempiä kuin suurissa maissa. Suomessa haittaavat pitkät etäisyydet.

Jo viime lama terveytti rakenteen

Yksi syy tukkukaupan tehokkuuteen Suomessa on alan voimakas keskittyminen. Suomessa tukkuliikkeitä on vain kolmetoista, ja niistäkin kolme isointa hallitsee merkittävää osaa markkinoista. Esimerkiksi Saksassa sähkötukkuliikkeitä on moninkertaisesti. Suhteutettuna kymmenen kertaa suurempien Saksan-markkinoiden mukaan tukkuja olisi täällä 130. Saksassa tukkuja on noin 400, joista suurin osa on paikallisesti toimivia perheyrityksiä.

Suomessa ala keskittyi voimakkaasti 1990-luvun laman jälkeen. Silloin toimintaa myös tehostettiin reippaasti. Esimerkiksi SLO vähensi henkilöstönsä Jouhkin mukaan noin puoleen.
Maailmaa nyt koettelevaan talouskurimukseen oltiin Suomessa näin ollen paremmin varautuneita kuin moniaalla. Eivät sähkötukut silti täälläkään immuuneja lamalle ole. Ala tulee taantumaan 6 – 8 kuukautta muun elinkeinoelämän jälkeen, sillä uudisrakennusten sähkötyöt tehdään vasta rakennustöiden loppuvaiheessa.

Jouhki arvioi liikevaihdon laskevan tänä vuonna reilun viidenneksen verran, mikä näkyy erilaisina juustohöyläperiaatteella toteuttavina säästötoimenpiteinä. SLO on myös lomauttanut henkilöstöään.

Taustalla logistinen tehokkuus

SLO:n toiminnan taustalla on trimmatun organisaation ohella myös ostotoiminta ja logistiikka. Ostojohtaja Esa Huttunen näkee, että SLO:n ostojen tehokkuudesta hyötyvät myös yrityksen asiakkaat. Sen sijaan että asiakkaat harrastaisivat ostamista, he keskittävät hankintansa, jolloin saadaan säästöjä ja yksinkertaistetaan prosesseja. Myös ostotoiminnan hiilijalanjälki pienenee, kun tavaroiden noudot vähenevät.

Tehokkuutta SLO saa myös Vantaan keskusvarastostaan, jossa tavaran läpimenoajat ovat logistiikkapäällikkö Arto Pessin mukaan laskeneet neljänosaan viime vuosikymmenen lopulta. SLO on tehnyt valikoimissaan tietoisia valintoja, sillä se pitää noin 20 000:ta varastonimikettä, kun Suomessa alan käyttämiä nimikkeitä on 220 000 ja EU:ssa kaksi miljoonaa.

Tietotekniikasta on saatu tehostusta, mutta suurin muutos on Pessin mielestä ollut ihmisten suhtautumisessa. Pitkäjänteisen työn ansiosta ymmärretään hyvin, mitä ja miksi tehdään.

Artikkeli on julkaistu Teknisen Kaupan verkkolehdessä Muutosmoottorissa.