Heinäkuussa 2019 alkava Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu monella tapaa tärkeään ajankohtaan. 11.12. julkaistiin Romanian, Suomen ja Kroatian nk. trio-ohjelma, joka linjaa ryhmän tavoitteita yleisellä tasolla. Suomi valmistelee nyt omaa puheenjohtajaohjelmaansa, joka julkaistaan puolestaan kesäkuussa 2019. Suomen tulee osaltaan edistää sisämarkkinoilla toimivan kaupan alan toimintaedellytyksiä.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja vaihtuu jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Suomen puheenjohtajakausi on 1.7.−31.12.2019. Puheenjohtajamaalla on kautensa aikana kaksi päätehtävää: neuvoston ja sen valmisteluelinten kokousten suunnittelu ja johtaminen sekä neuvoston edustaminen suhteissa muihin EU:n toimielimiin. Suurin osa kokouksista pidetään nykyisin Brysselissä, mutta nk. epävirallisia ministerikokouksia järjestetään myös puheenjohtajamaissa.

Kauteen mahtuu erityispiirteitä

Suomen EU-puheenjohtajakausi osuu tärkeään vaiheeseen niin EU:n kuin Suomenkin kannalta. Yksi merkittävimmistä ja jo tämän hetken kuumimmista kysymyksistä on Brexit. Toistaiseksi oletuksena on, että Ison-Britannian EU-ero on toteutunut Suomen puheenjohtajakauden alkaessa, ja erilaiset siirtymäkauden järjestelyt ovat meneillään. Miten ero käytännössä toteutuu – se on tällä hetkellä vielä auki. Luultavaa kuitenkin on, että Brexit tulee pysymään korkealla poliittisella agendalla vielä pitkään.

Suomen eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2019, joten uusi hallitus saa EU-puheenjohtajuuden nopeasti hoitaakseen. Euroopan parlamentin vaalit pidetään jäsenmaissa puolestaan toukokuun 2019 lopulla, ja uusi parlamentti järjestäytyy heinäkuussa. Samaan aikaan käynnistyy myös korkeiden EU-virkojen nimityskierros. Uusi komissio aloittaa marraskuussa, jolloin Suomen kausi alkaa olla jo loppupuolella.

Eurooppa-neuvostossa käsitellään puolestaan kesäkuussa 2019 komission viisivuotissuunnitelmaa. Uusi komissio lähtee sen pohjalta muokkaamaan suunnitelmaa ja päättämään prioriteeteistaan seuraavalle viisivuotiskaudelle. Suomella on puheenjohtajamaana mahdollisuus vaikuttaa viisivuotissuunnitelmaan.

”On erittäin tärkeää, että tuleva komissio jatkaa kaikilla osa-alueilla nykykomission määrätietoista työtä edistääkseen sisämarkkinoilla toimivan kaupan alan toimintaedellytyksiä”, sanoo Kaupan liiton EU-asioista vastaava johtava asiantuntija Janne Koivisto. ”Tähän Suomella on omalta osaltaan mahdollisuus vaikuttaa. Kauppa on Euroopassa yksityisen sektorin merkittävimpiä työllistäjiä. Sen kyky työllistää kuitenkin vaarantuu, mikäli kaupan kansainvälinen kilpailukyky heikentyy joko liiallisen sisämarkkinasääntelyn tai puutteellisen toimeenpanon vuoksi.”

Työskentelyä trio-kokoonpanossa

Puheenjohtajakaudet hoidetaan kolmen jäsenvaltion ryhmissä. Suomi toimii triossa yhdessä Romanian ja Suomen jälkeen puheenjohtajakautensa aloittavan Kroatian kanssa. Maiden yhdessä laatima nk. trio-ohjelma, joka tehdään kahdeksaksitoista kuukaudeksi viitoittamaan neuvoston työtä, julkaistiin tiistaina 11.12.

EU:n kansainvälinen kilpailukyky ja toimivat sisämarkkinat on nostettu trion ohjelmaan. Nämä teemat ovat tärkeitä myös suomalaiselle kaupan alalle, ja Kaupan liitto toivoo, että ne tulevat korostumaan erityisesti Suomen puheenjohtajuuskaudella.

”Vastuulliset ja vapaat markkinat edellyttävät muun muassa sitä, että EU:ssa toimiva ja EU:n ulkopuolinen verkkokauppa ovat kilpailussa samalla viivalla. Sääntöjen tulee siis olla kilpailussa kaikille samat. Tällä hetkellä vaikkapa Kiinassa toimivat markkinapaikat saavat epäreilua kustannusetua esimerkiksi olemattoman tuoteturvallisuuden ja alhaisten postikulujen muodossa. Nykyinen sääntely-ympäristö ruokkii myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta kestämätöntä kuluttajakäyttäytymistä”, Koivisto valottaa.

Lähteet: Eurooppatiedotus.fi, vnk.fi

Kuva: 123RF