Tuotelähtöisen yrityksen mielikuva ei muutu hetkessä. Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen ServTek-hanke keskittyy palveluliiketoiminnan kehittämiseen.

ServTek-hankkeeseen osallistuvat yritykset voivat vertailla kokemuksiaan palveluiden kehittämisestä muiden osallistujien kanssa. Työtä tehdään round table -työryhmissä, jossa voidaan tarkastella haasteita hyvinkin konkreettisesti – ja luottamuksellisesti. Lisäksi yrityscaset ovat yleisemmällä tasolla esillä hankkeen foorumitapaamisissa, joissa on mukana myös asiantuntijoita akateemisista oppilaitoksista.

Kehitystyöhön osallistuvan VTT:n teknologiapäällikkö Iiro Salkari kertoo, että ServTek on lähtenyt hyvin käyntiin. ServTekin työryhmien tulokset tulevat kyseisen työryhmään osallistuneiden yritysten käyttöön. Lisäksi kaikki foorumissa mukana olevat yritykset saavat yhteenvetoesityksen. ServTek saa rahoitusta Tekesiltä.

ServTek-hankkeen kehitysryhmiin osallistuu 15 teknisen kaupan jäsenyritystä. Määrän on tarkoitus nousta vielä tänä vuonna 20–25:een.

Ryhmien tulokset ovat osin luottamuksellisia, eivätkä ne välttämättä olisi muutenkaan sovellettavissa muissa yrityksissä, vaan arvo on nimenomaan asian jäsentämisessä itse. Prosessi ja työtapa sen sijaan ovat monistettavissa, ja samoja työkaluja voidaan käyttää. Näin joka yrityksessä ei tarvitse keksiä uudestaan samoja asioita.

ServTek ja BestServ pyöreän pöydän yhteistyöhön

– Jatkossa olisi hienoa saada aikaan ServTekin ja Teknologiateollisuus ry:n vastaavan hankkeen BestServin yhteinen pyöreän pöydän tapaaminen. Tällöin mukaan saataisiin entistä pidempi osa toimitusketjua. Tällä on merkitystä, sillä teknisen kaupan yritykset ovat usein juuri niitä, jotka toimittavat teollisuuden tuotteita, Salkari sanoo.

Vaikka palveluita on nostettu paljon esiin, Salkari muistuttaa, että yrityksissä on syytä miettiä kriittisesti, mitkä ovat ne alueet, joilla halutaan muuttua. Koska palveluita voidaan tehdä, toisin kuin tuotannollisia investointeja, kevyin resurssein, voi yritys ilman strategista pohdintaa ajautua tekemään jotain, mistä asiakkaat kyllä pitävät mutta mikä ei ole kestävää liiketoimintaa.

Palveluiden vastattava mielikuvaa yrityksestä

– Palveluita on helppo kehittää konseptitasolla, mutta niiden toimittaminen ja siihen liittyvien prosessien luominen on huomattavasti vaikeampaa. Palveluiden käyttöönotto vaatii rankkaa prosessien kehittämistä, Salkari sanoo.

Yksi sudenkuoppa tiellä palveluihin on Salkarin mukaan se, että suomalaisten yritysten brandit ovat perinteisesti olleet teknologiavetoisia. Kun yritykset on tunnettu hyvistä tuotteistaan, oletetaan, että niiden tarjoamat palvelut ovat samaa luokkaa. Uusien palveluiden tuleekin vastata sitä mielikuvaa, joka asiakkailla on yrityksestä.

Artikkeli on julkaistu Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen Muutosmoottori-verkkolehdessä.