Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksesta eli ns. ePrivacy-asetuksesta ei ole saavutettu neuvostossa vieläkään sopua. Itävalta tuo joulukuun teleneuvostoon edistymisraportin ja vetovastuu siirtyy Romanialle. Ottaen huomioon sen, että Romanian valmiutta hoitaa neuvoston puheenjohtajuutta epäillään yleisesti, on täysin mahdollista, että Suomi saa asian hoitaakseen omalla kaudellaan syksyllä 2019.

Kaupan liitto pitää tärkeänä, että neuvoston käsittelyssä ei tarpeettomasti kiirehditä, vaan aikataulua tärkeämpää on laadukas lopputulos. ePrivacy-asetuksen ja yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) välille ei saa jäädä ristiriitaisuuksia tai tulkintaepäselvyyksiä. ”Esimerkiksi sähköisen viestinnän tietojen käsittelyperusteet ja yksityisyysasetusten määrittelyä koskevat säännökset tulee muotoilla siten, että ne huomioivat digitaalisten palveluiden tarjoajien liiketoimintamallit kilpailuneutraalilla tavalla”, sanoo Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto.

Komissio antoi esityksen ePrivacy-asetukseksi tammikuussa 2017, ja parlamentti vahvisti kantansa siihen lokakuussa 2017. EU-instituutioiden väliset trilogineuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun neuvosto saavuttaa asetusehdotuksesta yleisnäkemyksen. Asetus olisi erityissääntelyn asemassa suhteessa GDPR:ään. Sitä sovellettaisiin sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamisen ja käytön yhteydessä suoritettavaan sähköisen viestinnän ja loppukäyttäjien päätelaitteita koskevien tietojen käsittelyyn. 

Kaupan alalla erityisen keskeisiä säännöksiä ehdotuksessa ovat evästeiden käyttöä esimerkiksi mainonnassa koskevat vaatimukset sekä (eväste)suostumusta koskeva tekninen hallinnointi. ”Asetus koskettaa myös sähköistä suoramarkkinointia ja neuvotteluissa ratkaistaankin se, hyväksytäänkö esimerkiksi puhelinmainonnassa nykyinen opt-out-malli, jota käytetään Suomessa, vai edellyttäisikö suoramarkkinointi jatkossa aina vastaanottajan ennakkosuostumusta”, Koivisto täsmentää.

Kuva: 123RF