EU-maiden veroviranomaisten tavoitteena on pitkään ollut verojen kerääminen oikeamääräisenä ja riittävän nopealla syklillä. Tätä tavoitetta vasten veroviranomaiset ovat yhä kiinnostuneempia hankkimaan yrityksiltä tietoa mahdollisimman reaaliaikaisesti ja laaja-alaisesti.

Taustalla on myös veroviranomaisten suuntautuminen riskilähtöiseen ajatteluun, joka analyysiin perustuvana edellyttää yrityksiltä saatavia tietomassoja. Jotta tietomassojen kerääminen nopealla syklillä olisi mahdollisia, tiedot on kerättävä automaatiota hyödyntäen.

Automatisoinnin ja reaaliaikaistamisen ohjenuorana toimii OECD:n viime vuosikymmenellä laatima ja vuonna 2010 päivittämä suositus standardoidun datan vaihtamisesta yrityksen ja veroviranomaisten välillä. Tätä standardointia kutsutaan nimellä SAF-T, the Standard Audit File for Tax.

Mikä on SAF-T?

SAF-T:ssa on kyse veroviranomaisia varten automaatiolla kerättävästä tietopaketista, jonka avulla viranomaiset saavat transaktiokohtaista dataa suoraan yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä. Tämän tiedon avulla viranomaiset ovat perinteistä veroilmoitusta reaaliaikaisemmin ja laajemmin perillä verovelvollisen taloudellisista luvuista.

Standardi ei ole sitova, joten kaikilla sitä soveltavilla EU-mailla on oma mallinsa toteutustavasta. Tämä on ongelmallista niille yrityksille, jotka toimivat useassa EU-maassa. Yritysten on muokattava toiminnanohjausjärjestelmänsä vastaamaan erilaisia malleja. Järjestelmien rakentamiseen, päivittämiseen ja ylläpitoon kuluu huomattavia määriä resursseja.

EU-maat ovat edenneet tiedon keräämisen automatisoinnissa ja reaaliaikaistamisessa eri tahtiin. Espanjassa on käytössä yksi tiukimmista malleista. Siellä myynti- ja ostolaskut tulee raportoida paikalliselle veroviranomaiselle sähköisesti pääsääntöisesti neljän päivän sisällä siitä, kun lasku on annettu tai kirjattu kirjanpitoon. Käytännössä tiukka neljän päivän aikaraja pakottaa yritykset automatisoimaan raportoinnin veroviranomaisille lähes reaaliaikaiseksi. Muita veroraportoinnin automatisoinnissa pitkällä olevia EU-maita ovat mm. Portugali, Liettua ja Puola. Edellä mainitut maat eivät kuitenkaan ole yhtä lähellä reaaliaikaista raportointia kuin Espanja.

Mitä verotuksen reaaliaikaisuus tarkoittaa yritykselle?

Yrityksille muutos luo kuitenkin haasteita. Edellä jo mainittiin EU-maiden erilaiset tavat soveltaa standardia. Erilaisten mallien takia yritykset eivät voi monistaa toiminnanohjausjärjestelmäänsä sellaisenaan esimerkiksi toiseen toimintamaahansa. Erilaiset sovellukset standardista johtavat käytännössä siihen, että järjestelmä on rakennettava yrityksen jokaisessa toimintamaassa uudelleen.

Järjestelmän rakentaminen toimivaksi jo yhteen maahan on haastavaa ja kallista. Lisäksi valtaosassa oikein toimivista ja tunnollisesti veronsa suorittavista yrityksistä löytyy aina jonkin verran pieniä tahattomia virheitä. Suurien tietomassojen toimittaminen veroviranomaisten tarkasteltavaksi voi pahimmillaan johtaa siihen, että veroviranomaiset pyrkivät syynäämään pieniä puutteita helppojen sanktiomaksujen toivossa.

Muutoksella on myös valoisampi puolensa. Yritykset voivat hyödyntää veroviranomaisille keräämäänsä transaktiodataa omiin analyyseihinsä ja mahdollisesti parantaa toimintojaan ja ymmärrystään myyntivirroista. Ehkä konkreettisin etu, joka sisältyy reaaliaikaiseen verotukseen, on mahdollisuus vähentää yritysten hallinnollista taakkaa luopumalla etenkin arvonlisäveroilmoituksesta.

Verohallinto ja valtiovarainministeriö eivät ole vielä kertoneet Suomen aikataulua tai toteutustapaa reaaliaikaisuuden edistämisen suhteen.Koska muutokseen liittyy paljon haasteita, erityisesti sen kallis hinta, on toiveena, että automaattista ja reaaliaikaista verotusta edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta. Tällöin ne yritykset, jotka katsovat edut suuremmiksi kuin haitat, voivat halutessaan hypätä muutokseen mukaan. Selvää on kuitenkin se, että myös Suomessa verotuksen reaaliaikaisuuden lisääminen on tulossa mukaan keskusteluun aivan lähiaikoina.

Toni Jääskeläinen
veroasiatuntija, p. 050 533 0619
toni.jaaskelainen(at)kauppa.fi