Kauppa on lähimpänä kuluttajaa, ja kaikilla on myös mielipide kaupasta. Mutta mitä paljastavat kaupan mainetta tarkastelevat selvitykset?

Syksyllä 2017 kahdeltatuhannelta suomalaiselta kysyttiin heidän käsityksiään kuudesta eri kuluttajapalvelusta. Vertailun vuoksi mukaan otettiin kolme teollisuusalaa.

Ensimmäistä kertaa toteutetun Palvelualojen maineindeksin* tulokset kertoivat, että vanhimmat ikäluokat näkevät vähittäiskaupan maineen työnantajana toiseksi huonoimpana ennen ravintola-alaa. Tilanne kääntyi kuitenkin lähes päinvastaiseksi nuorten, alle 25-vuotiaiden keskuudessa: nuoret naiset arvostivat vähittäiskaupan ja yksityisen terveydenhoidon työnantajamainetta eniten, ja nuorten miesten keskuudessa vähittäiskaupan työnantajamaine oli kuluttajapalveluista paras, heti teollisuuden jälkeen.

Teollisuuden ja kuluttajapalveluiden arvostuksessa on selvä sukupuolijako. Vaikka myös naiset keskimäärin arvioivat teollisuutta palveluja myönteisemmin, heidän näkemyksensä kuluttajapalveluista on silti selvästi miehiä positiivisempi.

Vähittäiskauppa oli kuluttajapalveluista ainoa, joka pysyi mainekilpailussa teollisuuden tahdissa ja jota sekä naiset että miehet arvostivat iästä riippumatta. Kaupan merkitys varsinkin työllistäjänä, investoijana ja verojen maksajana nähtiin vertailussa suurimpana.

Kaupan alalle hyvät sijoitukset Kun koulu loppuu -tutkimuksessa

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median Kun koulu loppuu -tutkimuksen tulokset viime keväältä olivat ilahduttavia kaupan kannalta: 28 eri toimialasta yläkoululaiset sijoittivat kaupan alan seitsemänneksi ja lukiolaiset kuudenneksi kiinnostavimpien alojen listalla. Ammatillisten opiskelijoiden keskuudessa kauppa oli peräti toisella sijalla. Vuosittaisessa tutkimuksessa myös todettiin, että nuorten kiinnostus kaupan alaa kohtaan on kasvanut hieman viime vuodesta. Kyselyyn vastasi 11 335 nuorta. Ammattiin opiskelevat nuoret osallistuivat ensimmäistä kertaa tutkimukseen yläkoululaisten ja lukiolaisten rinnalla.

Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan kaupan alan houkuttelevuus perustuu ennen kaikkea hyvänä pidettyyn työilmapiiriin. Työllisyysnäkymiäkin nuoret arvostivat suhteessa muihin aloihin. Sen sijaan esimerkiksi palkkausta ei pidetty erityisen hyvänä eikä työtehtäviä erityisen kiinnostavina. Nuoret myös näkivät kaupan alan ammatit hyvin kapea-alaisesti, lähinnä kassamyyjän työtehtävinä.

Haaste toimialaymmärryksen kasvattamisessa

Kauppaneuvos, perheyrittäjä, Broman Groupin toimitusjohtaja ja Kaupan liiton hallituksen jäsen Harri Broman harmittelee tuoreessa Kauppa.fi-blogissa kaupan mainetta.

”Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja suurin nuorten työllistäjä. Veroja se maksaa yritysmaailmassa eniten ja myös investoijana se on yksi suurimmista. Sen merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille ja kasvulle on ratkaisevan tärkeä. Merkittävyydestään huolimatta kaupan ala ei valitettavasti nouse nuorten työpaikkatoivelistalla kovinkaan korkealla”, hän toteaa.

Toimiala nähdään usein edelleen hyvin kapeasti, vaikka se on tänä päivänä erittäin monimuotoinen ja kamppailee kovassa kansainvälisessä kilpailussa sekä tarjoaa monipuolisia urapolkuja. ”Kauppa on tänä päivänä todella mielenkiintoinen ympäristö työskennellä, käytössä on muun muassa kaikki mahdollinen digitekeminen aina tekoälyyn saakka”, Broman jatkaa.

Palvelualojen maineindeksin tulokset vahvistavat, että mielikuvat alasta eivät aina välttämättä vastaa todellisuutta.

Suomi on perinteinen teollisuusmaa, mutta palveluiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Jotta muutosvauhti moderniksi palveluyhteiskunnaksi vahvistuu, palveluja taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys tulisikin tunnistaa paljon nykyistä vahvemmin.

*) Mikä Palvelualojen maineindeksi?

Syksyllä 2017 ensi kertaa toteutettu Palvelualojen maineindeksi on osa Kaupan liiton tekemää yhteistyötä Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lasse Mitrosen kanssa. Mukana ovat seuraavat kuluttajapalvelut: yksityinen terveydenhoito, pankki ja rahoitus, vähittäiskauppa, ravintolat ja kahvilat, lentoliikenne ja rautatieliikenne. Teollisuudesta mukana ovat paperiteollisuus, konepajateollisuus ja elintarviketeollisuus. Indeksi koostuu 11 kysymyksestä viideltä eri aihealueelta. Aineiston keruusta vastasi Kantar TNS, joka muodosti indeksiä varten 3000:n 18-79-vuotiaan kuluttajan otoksen verkkopaneelissa. Lisätietoa täällä.

Harri Bromanin blogi ”Kaupan ala tarvitsee oman yliopistotasoisen tutkinto-opintopolun” luettavissa täällä.

Kuva: 123RF