Käteinen raha liikkuu kaupassa kädestä toiseen, niin setelit kuin kolikotkin. Kuinka todennäköistä on, että maksaessa siirtyy rahan lisäksi myös ikäviä viruksia? Asiaa on tutkittu vähän, mutta jotkut tutkimukset osoittavat, että viruksilla on hiukan elinaikaa sen jälkeen, kun ne ovat laskeutuneet erilaisille pinnoille, vaikkapa setelin päälle.

Amerikkalaisen Wall Street Journalin Smart Money -liite kysyi asiantuntijoilta arvioita siitä, miten virukset selviävät hengissä rahan seassa. Vastausten perusteella virusten elinaika on noin tunnin luokkaa. Toisaalta Geneven yliopistollisen sairaalan tutkimus osoitti, että kun virukset ovat ihmiseritteen, vaikkapa aivastuspisaroiden peittämänä rahan seassa, ne voivat elää pisimmillään useita päiviä.

Kuitenkin tutkijoiden mielestä riski saada tauti rahan välityksellä on pieni, varsinkin jos käsihygieniasta on huolehdittu hyvin. Jotta tauti voisi tarttua ihmisestä toiseen rahan kautta, taudin kantajan pitäisi niistää tai yskiä rahaan päin. Sen lisäksi käteisen vastaanottajan pitäisi koskea rahaan silloin, kun virus on voimissaan ja lopuksi koskettaa infektoituneella kädellä suutaan tai nenäänsä.

Jos maksaminen epäilyttää, kuluttaja voi periaatteessa suosia kolikoita setelien sijaan. Nikkelillä ja kuparilla on nimittäin ominaisuus, että ne hillitsevät virusten toimintaa. Vielä tehokkaampi keino estää pöpöjen leviämistä maksaessa on luottokortin käyttäminen. Kortti tyypillisesti siirtyy vähemmän kädestä toiseen, jolloin todennäköisyys, että se on ollut infektoituneen henkilön kädessä, pienenee. Paras keino ehkäistä tautien leviämistä maksutapahtuman yhteydessä on kuitenkin hyvä käsihygienia.