Uuden toimitusjohtajan tervehdys
1. Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008
2. Palkankorotukset 1.5.2008
3. Ylempien palkantarkistukset 2008
4. Kesätyöntekijöiden palkkaaminen
5. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma koululaisille
6. Helatorstai, vapunpäivä ja työajanlyhennys
7. Henkilöstöasia

Liitteet:
 Palkkaluokittelun yleiskuvaukset
Ylempien toimihenkilöiden palkkakeskustelumalli
Palkkaliite 1.5.2008 alkaen
Vuosilomat 2008
Nuoret työntekijät
Koulutusta
 
 

Hyvä Suomen Kaupan Liiton jäsen,

Aloitin Suomen Kaupan Liiton toimitusjohtajana viime vuoden lokakuun lopulla. Sen jälkeen olemme miettineet täällä Suomen Kaupan Liitossa, mikä on liiton toiminnan ydin, eli mitä asioita meidän pitää tehdä jäsenkunnan hyväksi.

Siihen liittyen kysyimme tammikuussa teidän mielipidettänne toiminnastamme. Kysely lähetettiin niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite meillä on. Tulokset ovat luettavissa SK:n verkkosivuilta www.suomenkauppa.fi. Vastaisuudessakin tulemme kysymään jäsenten mielipidettä liiton toiminnasta. Meille on tärkeää saada teidän palautetta työstämme.

Meillä on sähköpostiosoite jäseniltä, jotka ovat rekisteröityneet SK:n verkkopalveluun. Jos sitä ei ole tehty, se kannattaa tehdä, koska mm. sitä kautta pääsee vastaamaan ja vaikuttamaan seuraavissa kyselyissä.

Suomen Kaupan Liiton toiminnan keskeinen tehtävä on lisätä kaupan kilpailukykyä, vaikutusvaltaa ja vetovoimaa. SK vaikuttaa siihen, että kaupan toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät ja että sitä kuunnellaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Alan vetovoimaisuus pitää saada riittävän vahvaksi, jotta se menestyy kilpailussa hyvästä työvoimasta.

Palvelualojen merkitys kasvaa Suomen kansantaloudessa. Kauppa on suurin palveluala. Siksi sen merkitys suomalaisen talouden rakennemuutoksessa on merkittävä. Viime vuonna alalle tuli lähes 10 000 uutta työpaikkaa, tänä vuonna tulee vielä arvioilta 5 000 työpaikkaa lisää. Liioittelematta voi sanoa, että kauppa johtaa muutosta ja jo nyt Suomen Kaupan Liitto on elinkeinoelämän vaikuttavimpia ja vahvimpia liittoja.

Tässä kirjeessä informoidaan työehtosopimukseen liittyviä asioita, esimerkiksi siinä on tietoa uudesta palkkaluokittelusta. Työehtosopimuksiin ja työlainsäädäntöön liittyvät asiat ovat Suomen Kaupan Liiton toiminnan ydinasioita. Tavoitteemme on se, että kaupalla on mahdollisimman hyvä, joustava ja toimiva työehtosopimus.

Tämän vuoden aikana tulemme kehittämään jäsenviestintää. Erityinen paino tulee SK:n verkkopalvelun kehittämisessä.

Helsingissä 19.3.2008

Hyvää ja menestyksellistä kevättä!

Juhani Pekkala
 Toimitusjohtaja

 
Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008.

1.Johdanto

Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen työntekijöitä (kokkeja, vahtimestareita, laborantteja jne.). Heille ei ole työehtosopimuksessa palkkamääräyksiä.

Osana palkkausjärjestelmän kehittämistä ja toimialaperiaatteen vahvistamista liitot ovat sopineet 1.5.2008 voimaan tulevasta uudesta Kaupan palkkaluokittelusta, jonka avulla myös nk. vieraitten alojen työntekijöille voidaan määritellä palkkaryhmä.

2. Kaupan palkkaluokittelu ja palkkaryhmät

Työtehtävien vaativuuteen perustuvan uuden palkkaluokittelun palkka ryhmät ovat 1.5.2008 alkaen: A, B1, B2, C1, C2 ja D.

Uudet palkkaryhmät korvaavat 30.4.2008 asti voimassa olevat palkkatasot (1-6). Työntekijät, jotka on sijoitettu työehtosopimuksen nykyisiin tasoihin (1-6) sijoitetaan suoraan uuden luokittelun vastaaviin ryhmiin A – D. Nk. vieraitten alojen työntekijöiden osalta on suoritettava tehtävän vaativuuden perusteella palkkaluokittelu.
 
 Korostamme, että suurimmassa osassa jäsenyrityksiä uuden
 palkkaluokittelun käyttöönotto ei aiheuta merkittäviä toimenpiteitä.

3. Toimenpiteet yrityksissä

3.1. Tes-nimikkeisiin perustuvat työtehtävät
 
 Valtaosa Kaupan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvista työn-tekijöistä kuuluu jo nyt tes-nimikkeen perusteella 30.4.2008 asti voimassa oleviin palkkatasoihin 1 – 6.
 
 Tes-nimikkeitä ovat:
 • Myyjät (I ja II)
 • Varastotyöntekijät
 • Konttorityöntekijät (A-E)
 • Siivoojat
 • Huolto- ja liikenneasematyöntekijät (I ja II)
 • Huoltoasentajat (I-III)
 • Tukkumyyjät (I)
 • Somistajat (I ja II)
 
 Edellä mainitut Kaupan työehtosopimuksen mukaiset tes-nimikkeet
 sijoittuvat uusiin palkkaryhmiin 1.5.2008 alkaen seuraavasti:

 

Nimike Nykyinen taso Palkka ryhmä
 
 
30.4.2008 1.5.2008
Myyjä I 2 B1
Myyjä II 4 C1
Varastotyöntekijä 3 B2
Konttorityöntekijä A 1 A
Konttorityöntekijä B 2 B1
Konttorityöntekijä C 4 C1
Konttorityöntekijä D 5 C2
Konttorityöntekijä E 6 D
Siivooja 1 A
Huolto- ja liikenne- asematyöntekijä I 1 A
Huolto- ja liikenne- asematyöntekijä II 2 B1
Huoltoasentaja I 3 B2
Huoltoasentaja II 4 C1
Huoltoasentaja III 5 C2
Tukkumyyjä I 6 D
Somistaja I 2 B1
Somistaja II 4 C1

 

Voimassa olevasta työehtosopimuksesta poiketen on sovittu, että 1.5.2008 alkaen palkkaryhmään A kuuluvat:

• lähetin tehtävät
 • pullojen ja asiakaskärryjen käsittelyyn liittyvät tehtävät
 • muut avustavat tehtävät

Jos edellä mainittua tehtävää tekevän työntekijän työsuhde on alkanut ennen 1.5.2008 ja hänen palkkatasonsa on ollut 2, sijoittuu hän 1.5.2008 alkaen kuitenkin palkkaryhmään B1.

Muut työehtosopimuksessa mainitut ammatit

Tukkumyyjä II:n ja III:n, asentajien ja huoltomiesten, huoltamoravinto-latyöntekijöiden, huolto- ja liikenneasemien ravintolaesimiesten ja vas-taavan hoitajan sijaisten palkkamääräykset säilyvät ennallaan. Näille ammattiryhmille ei siis tehdä palkkaluokittelua.

3.2. Aikaisemmin määrittämättömät työtehtävät
 
 Nk. vieraitten alojen työntekijöille, joilla ei ole Kaupan työehtosopimuksen mukaan määritetty palkkatasoa (1- 6), määritetään työtehtävien vaativuuden perusteella kaupan palkkaluokitteluun perustuva palkka-ryhmä.

Määrittely tapahtuu 1.5. - 30.9.2008 välisenä aikana. Mahdollinen palkankorotus toteutetaan sen kuukauden alusta, jolloin määrittely
 on tehty.

Kaupan työehtosopimuksessa työtehtäviä, joille ei ole määritetty palk-katasoa (1-6) ovat esimerkiksi:
 • kokki
 • konsulentti
 • vahtimestari
 • vartija
 • trukin hoitaja
 • laborantti
 • sähkömies
 • parkkipaikan hoitaja

Palkkaluokittelun yleiskuvaukset

Vaativuusryhmät
 Em. työtehtävien vähimmäispalkat määräytyvät 1.5.2008 alkaen palkkaluokittelun yleiskuvausten ja tes-nimikkeiden perusteella (liite).
 Yleiskuvausten avulla arvioidaan, mihin vaativuusryhmään työntekijän työtehtävä sijoittuu.

Kaupan palkkaluokittelussa työtehtävät sijoittuvat neljään vaativuusryhmään:

• Perustehtävät
 • Ammattitehtävät
 • Vaativat ammattitehtävät
 • Erikoisammattitehtävät

 Vaativuusryhmiin sijoittuminen tapahtuu kolmen vaativuustekijän
 avulla:
 • Osaaminen
 • Harkinta
 • Vastuu

Päätehtävä määrää vaativuusryhmän

Sijoittuminen vaativuusryhmään tehdään päätehtävän kirjallisen kuvauksen perusteella. Päätehtävä on yleensä se tehtävä tai työkokonaisuus, jota tehdään yli puolet työajasta. Päätehtävää on kuvattava erityisesti palkkaluokittelun vaativuustekijöiden - osaaminen, harkinta ja vastuu- suhteen. Ilman päätehtävän selvittämistä ei vaativuusryhmän ja vähimmäispalkan määrittäminen ole mahdollista.

Työnantaja määrittää, mihin vaativuusryhmään työntekijän työtehtävä sijoittuu. Työntekijälle ilmoitetaan vaativuusryhmän mukainen palkkaryhmä.

Työtehtävien vaativuusryhmittely tehdään johdonmukaisesti ja
 samoilla perusteilla kaikista tehtävistä siten, että samassa ja
 samanarvoisessa työssä se johtaa samaan palkkaryhmään.

Palkan määräytyminen kaupan palkkaluokittelussa:

Päätehtävän muutoksen vaikutus

Työsuhteen aikana työn vaativuudessa tapahtuvat muutokset tulee arvioida. Samalla määritetään muutosten vaikutus palkkaukseen joko palkkaryhmämuutoksella tai työkohtaisuuslisällä (tes 11 § 5. työkohtaisuuslisä). Muutos toteutetaan päätehtävämuutosta seuraavan
 kuukauden alusta.

Yleisiä palkkaluokitteluperiaatteita

Yleisinä periaatteina osapuolet ovat sopineet:

• palkkaluokittelussa ei arvioida työntekijän pätevyyttä eikä
 suoritetta, vaan työtehtävien vaativuutta
 • palkkaluokittelu ei muuta lisien (mm. työaika- ja olosuhdelisät) maksamisperusteita
 • työnantajan luokitellessa aikaisemmin määrittämättömiä
 työtehtäviä asiaa käsitellään luottamusmiehen kanssa
 • palkkaluokittelun käyttöönotto ei alenna kenenkään palkkaa
 • palkkaluokittelussa otetaan huomioon Kaupan työehtosopimuksen 11 §:n 5. ja 8. kohtien määräykset
 • palkkaluokitteluun liittyvät mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan Kaupan työehtosopimuksen 25 §:n 1-3 kohtien mukaan

3.3. Työntekijän työsuhde alkaa 1.5.2008 tai sen jälkeen

Työntekijälle, jonka työsuhde alkaa 1.5.2008 tai sen jälkeen, määritetään palkkaryhmä (A-D) työsopimusta tehtäessä edellä esitetyn mukaan.
 
 4. Jatkokehittäminen

Kaupan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä on ollut jatkuvan kehittämisen kohteena jo vuosia. Jatkossakin sitä on tarkoitus voimakkaasti kehittää ja yksinkertaistaa, jotta kannustavalle ja tasa-arvoiselle palkkaukselle luodaan otollinen perusta.

Seuraavan neuvottelukierroksen yhteydessä osapuolten tavoitteena on yksinkertaistaa palkkaryhmittelyä. Tällöin palkkaryhmiä on vain neljä eli A, B, C ja D.

2. Palkankorotukset 1.5.2008
 
2.1. Henkilökohtaiset palkankorotukset

37,5 tuntia tekevät

37,5 tuntia tekevien työntekijöiden 30.4.2008 maksettuja henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.5.2008 alkaen 2,8 %, ellei taulukkopalkkojen korotuksesta muuta johdu.

Edellä esitetyn palkankorotuksen lisäksi I ja II myyjäryhmien myyjien kuukausipalkkoja korotetaan 30 euroa osana palkkausjärjestelmän kehittämistä. Palkankorotus toteutetaan heidän osaltaan siten, että ensin palkkaa korotetaan 2,8 % ja tämän jälkeen palkkaan lisätään vielä 30 euroa.

Kiinteäpalkkaisten vähittäiskaupan esimiesten 30.4.2008 maksettuja henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.5.2008 alkaen 2,8 %, ellei työsopimuksesta tai yrityskohtaisesta käytännöstä muuta johdu.

Varasto- ja kuljetusesimiesten 30.4.2008 maksettuja henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.5.2008 alkaen 2,8 %.

Helsingin kaupungin alueella sijaitsevien varastojen varasto- ja
 kuljetusesimiehille maksetaan aikaisemman käytännön mukaan I kalleusluokan palkka 10 %:lla korotettuna.

Alle 37,5 tuntia tekevät

Alle 37,5 tuntia tekevien 30.4.2008 maksettuja henkilökohtaisia tuntipalkkoja / suhteutettuja kuukausipalkkoja korotetaan 1.5.2008 alkaen 2,8 %.

Edellä esitetyn palkankorotuksen lisäksi I ja II myyjäryhmien myyjien tuntipalkkoja korotetaan 19 senttiä osana palkkausjärjestelmän kehittämistä. Palkankorotus toteutetaan heidän osaltaan siten, että ensin palkkaa korotetaan 2,8 % ja tämän jälkeen palkkaan lisätään vielä 19 senttiä.

Suhteutettua kuukausipalkkaa saavien I ja II myyjäryhmien myyjien palkkoja korotetaan 2,8 prosentin lisäksi 30 euroa työajan suhteessa.

Esim: Työntekijän työtuntimäärä keskimäärin 25t/vko.
 Korotus: 2,8% + (25t/37,5t × 30 €=) 20 €.

Provisiopalkkaiset

Provisiopalkkaisten työntekijöiden palkankorotuksissa 1.5.2008 noudatetaan seuraavaa:

1. Provisiopalkalla tarkoitetaan palkkiopalkkaa, joka muodostuu kiinteästä osasta ja myyntiin perustuvasta, muuttuvasta osasta (provisiosta).

2. Yleiskorotus toteutetaan korottamalla

• provisiopalkkaisen myyjän henkilökohtaista kiinteää palkanosaa 74 € kuukaudessa (tuntipalkkaisilla 46 senttiä tunnissa). Summa sisältää myyjien %-korotuksen lisäksi saaman 30 € (19 sentin) korotuksen.

• muun provisiopalkkaisen työntekijän henkilökohtaista kiinteää palkanosaa 40 € kuukaudessa (tuntipalkkaisilla 25 senttiä tunnissa).

3. Määräykset eivät koske tukkumyyjiä

Sopimuskorotuksiin oikeutetut

Työehtosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin ovat oikeutettuja vain työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät. Siten palkankorotukset eivät koske myyntimiehiä (riippumatta palkkausmuodosta) ja kokonaan tai osittain provisiopalkkaisia tukkumyyjiä.

2.2. Taulukkopalkat 1.5.2008

37,5 tuntia tekevien taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2008 alkaen 2,8 %. Tämän lisäksi palkkaryhmien B1 (30.4.asti taso 2), C1 (30.4. asti taso 4) ja D (30.4. asti taso 6) taulukkopalkkoja korotetaan 30 euroa osana palkkausjärjestelmän kehittämistä.

Lähetin, pullojen ja asiakaskärryjen käsittelijän sekä avustavia tehtäviä tekevän vähimmäispalkka määräytyy 1.5.2008 alkaen palkkaryhmän A mukaan.
 
 Alle 37,5 tuntia tekevien tuntipalkat on saatu jakamalla uusi taulukkopalkka 160:llä.

Huom. Sopimuskauden aikana kuntien kalleusluokitus säilyy entisellään.

Palkkataulukot ovat liitteenä.

2.3. Lisät 1.5.2008

Myyjien, kioskimyyjien, varastotyöntekijöiden ja vahtimestarien lisät pysyvät ennallaan.

Muita työaikalisiä korotetaan 1.5.2008 alkaen 2,8 %.

Työaikalisät, euroa tunnilta, 1.5.2008 alkaen ovat seuraavat:

 

 
 
Hki I II
Myyjät  
 
 
 
 
 
Iltalisä 4,09 3,91 3,83
Lauantailisä 5,34 5,16 4,98
 
 
 
 
 
 
 
 
Kioskimyyjät  
 
 
 
 
 
Iltalisä 0,70 0,70 0,70
Yölisä 1,32 1,32 1,32
 
 
 
 
 
 
 
 
Varastotyöntekijät  
 
 
 
 
 
Iltalisä 3,15 3,15 3,15
Yölisä 4,30 4,30 4,30
Lauantailisä 5,34 5,16 4,98
 
 
 
 
 
 
 
 
Vahtimestarit (lisät kuten varastotyöntekijöillä)
Iltalisä 3,15 3,15 3,15
Yölisä 4,30 4,30 4,30
 
 
 
 
 
 
 
 
Konttorityöntekijät  
 
 
 
 
 
Iltalisä 1,82 1,72 1,72
 
 
 
 
 
 
 
 
Huolto- ja liikenneasematyöntekijät
Iltalisä 0,97 0,97 0,97
Yölisä 3,19 3,19 3,19
 
 
 
 
 
 
 
 
Siivoojat  
 
 
 
 
 
Iltalisä 0,86 0,86 0,86
Yölisä 1,62 1,62 1,62

 

Lisien maksuedellytykset ja pyhäpäivämääräykset pysyvät ennallaan.

 Ylempien toimihenkilöiden palkantarkistukset 2008

Ylemmän toimihenkilön käsite

Ylemmällä toimihenkilöllä tarkoitetaan asiantuntija- ja esimiestehtävis-sä olevaa toimihenkilöä, joka on työehtosopimusten ulkopuolella ja jota työehtosopimusten palkankorotukset eivät koske.
 Yleissopimus ei määrittele ylemmille toimihenkilöille vähimmäispalkko-ja tai palkankorotuksia, vaan ainoastaan periaatteet ja menettelytavat, jotka tulisi ottaa huomioon ylempien toimihenkilöiden palkkauksessa.

Kaupan ohjeistus
 Suomen Kaupan Liiton hallitus on päättänyt kiinnittää jäsenyritysten huomiota yleissopimuksen palkkakeskustelumalliin, jonka
 toteuttamista pidetään tärkeänä.

YTN:n kanssa on laadittu yleissopimuksen soveltuvuuden parantami-seksi kaupanalalla sovellettava yhteinen palkkakeskustelumalli (liite). Ennen kuin yritys päättää palkankorotuksista kuullaan ylempien edustajaa.

Kaupan alan taustatiedot

Yrityskohtaisten palkkakeskustelujen pohjana tarvitaan taustatietoja ansiokehityksestä, työmarkkinaratkaisujen sisällöstä ja ylempien ansiokehityksestä. Kaupan osalta nämä tiedot ovat seuraavat:
 • Vuonna 2007 kaupan ansiokehitys (ennakkotieto) ja yleinen ansio-kehitys (arvio) ja vastaavat tiedot vuonna 2008 (työnantajaliiton oma arvio) ovat:

 

 
 
2007 2008
Kauppa 4 4 – 4,5
· konttori (suoritustaso) 4 – 4,5 3,5 4
· konttori (esimiestaso) 4 – 4,5 3,5 – 4
 Yleinen 4,5 – 5 4,5 – 5

 

Kaupan työehtosopimuksen yleiskorotukset olivat vuonna 2007 (1.10.2007) 3.5 % ja vuonna 2008 (1.5.2008) 2.8 %.
 • Vuonna 2006 kaupan ylempien toimihenkilöiden ansiokehitys lokakuun 2006 palkkatilastojen mukaan oli 4.1 %. Vuoden 2007
 lokakuun tilastot valmistuvat vasta loppukeväällä.

Ylempien toimihenkilöiden edustajat
 Ylempien toimihenkilöiden oikeus valita edustajansa sekä heidän toimintaedellytykset määräytyvät yleissopimuksen ja työsopimuslain mukaan. Ylempien toimihenkilöiden perustamilla yrityskohtaisilla yhdistyksillä on tärkeä rooli työnantajan ja ylempien toimihenkilöiden välisen vuoropuhelun onnistumisessa.
 Myös palkkakeskustelumallin toimivuuden kannalta on tärkeää, että ylempien toimihenkilöiden edustajilla on riittävät toimintaedellytykset esimerkiksi ajankäytön, tietojen saannin, kouluttautumisen sekä mah-dollisen ansiomenetyksen korvaamisen suhteen.
 
 Kesätyöntekijöiden palkkaaminen
 
 Etukäteen selvitettävät asiat

Jos yrityksessä on osa-aikaisia, lomautettuja tai taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, on ennen kesätyöntekijöiden palkkaamista selvitettävä mahdollisuudet tarjota työtä näille työntekijöille (irtisanotuilla takaisinottovelvollisuus on 9 kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen).

Etusijalla ovat yrityksen palveluksessa olevat osa-aikaiset. Työsopimuslain mukaan jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöille sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille takaisinottovelvollisuudesta riippumatta.

Jos työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus.

Osa-aikaista työntekijää on hyvä muistuttaa siitä, että kysymys on vain määräaikaisesta lisätyöstä. Työsuhde ei siis muutu kokoaikaiseksi, vaikka teetettäisiin täyttä viikkotyöaikaa. Lisätyön tekemisen päätyttyä palataan työsopimuksen mukaiseen työaikaan.

Liitteenä on taulukko keskeisistä säännöksistä, joita on noudatettava nuorten työntekijöiden osalta.

Koululaispalkka
 Kesätyöntekijöiden osalta on hyvä muistaa seuraavat
 palkkamääräykset:

Mikäli yritykseen palkataan peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppi-laitoksen oppilas, hänelle saadaan maksaa koululaispalkkaa yhteensä enintään siihen saakka, kun työntekijällä on työehtosopimuksen mukaista työkokemusta 2 kuukautta. Tämän jälkeen maksetaan harjoittelijan palkkaa.

Koululaispalkan suuruus on 70 % kunkin ammatin alimman vaativuus-ryhmän 1. vuoden palkasta.

Muut kesätyöntekijät
 Muille kesätyöntekijöille maksetaan vähintään harjoittelijan palkkaa, joka on suuruudeltaan esimerkiksi myyjillä 85 % I myyjäryhmän 1. vuoden palkasta. Koululaisen ja harjoittelijan palkkaa saa maksaa yhteensä enintään siihen saakka, kun työntekijällä on työehtosopimuksen mukaista työkokemusta yksi vuosi. Tämän jälkeen tulee maksettavaksi 1. vuoden työntekijän palkkaa.

Jos lomittajaksi palkattu on merkonomi, tradenomi tai alan ammatillisen näyttötutkinnon suorittanut, ei harjoittelijan palkan maksaminen ole mahdollista, vaan työntekijälle maksetaan 3.vuoden palkkaa.

 "TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA" -kesäharjoitteluohjelma koululaisille vuonna 2008
 
Kesäharjoitteluohjelman tavoitteet

Yksityisten palvelualojen ja muun yritystoiminnan menestyminen on yhteiskunnan hyvinvoinnille välttämätöntä. Työelämän merkityksen ja toimintatapojen ymmärtäminen nuorten keskuudessa on tärkeää.

Peruskoululaisten ja lukiolaisten omakohtainen kokemus ja tutustuminen yritystoimintaan kesätyön muodossa on osoittautunut hyväksi tavaksi parantaa nuorten tiedonsaantia, ammatillista suuntautumista sekä mielikuvia yritystoiminnasta ja työelämästä.

Suomen Kaupan Liitto ja Palvelualojen ammattiliitto haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten ja lukiolaisten mahdollisuuksia tutustua työelämään "Tutustu työelämään ja tienaa" –kesäharjoittelu-
 ohjelman puitteissa. Tutustumisen tarkoituksena on, että koululaiset, jotka aikaisemmin eivät ole olleet työssä kaupan alalla, saisivat omakohtaista kokemusta kaupan alan yritysten toiminnasta, työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdol-lisuuksista sekä tarjota ohjatusti koululaisille sopivaa käytännön työtä.

"Tutustu työelämään ja tienaa " -mallilla ei ole tarkoitus vähentää
 yritysten tarjoamaa tavanomaista kesätyötä ja harjoittelumahdollisuuksia. Osapuolet pitävät tärkeänä, että kaupan alan opiskelijoille voitaisiin tarjota kesätyöpaikkoja.

Osapuolet seuraavat sopimuskauden aikana tavoitteiden toteutumista.

Sopimusmääräykset

SK:n ja PAM:n välisen sopimuksen määräykset koskevat peruskoulu-laisia ja lukiolaisia, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaan.

Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. - 31.8. väliseen aikaan vuonna 2008.

”Tutustu työelämään ja tienaa”-kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta työnantaja maksaa kertakaikkisena palkkana 300 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Tämän lisäksi on mak-settava tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvamaksut sekä työeläkevakuutusmaksut 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta alkaen. Alle 17-vuotiaasta ei makseta työnantajan työttömyysvakuutusmaksua eikä heiltä peritä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua.

Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta. Kesäharjoit-teluohjelman mukainen työsuhde lyhentää vastaavasti mahdollisuutta maksaa ko. koululaiselle työehtosopimuksen mukaista koululaispalkkaa.

Kesäharjoitteluohjelman sisältö

Kesäharjoitteluohjelma ja siihen sisältyvä perehdyttäminen ja opastus tulee laatia siten, että koululainen saa mahdollisimman kattavan kuvan kaupan alan yritysten toiminnoista. Harjoitteluaikana koululaiselle
 selvitetään työpaikan sisäiset toimintatavat ja eri työtehtävät.

Harjoitteluaikana yritystoimintaan tutustumisen ja erilaisten töiden
 teettämisen tulee olla tasapainossa. Harjoitteluohjelman suunnit-
 telussa hyödynnetään yrityksen omia perehdyttämismalleja. Harjoitte-luohjelma sijoitetaan maanantai - perjantai ajanjakson päivävuoroihin.

"Tutustu työelämään ja tienaa " -kesäharjoitteluohjelman toteuttaminen yrityksissä ei ole ristiriidassa työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevien määräysten kanssa. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että koululaisten työpanoksella korvattaisiin lomautettujen ja irtisanottujen työntekijöiden töitä.

Koululaisten kesäharjoitteluohjelman onnistunut toteuttaminen edellyttää hyvää yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön edustajan kanssa. Ennen harjoitteluohjelman käynnistämistä tulee se käydä läpi pääluottamus- tai luottamusmiehen kanssa. Työnantaja ilmoittaa pääluottamus- tai luottamusmiehelle kirjallisesti kesäharjoitteluohjelman mukaisten harjoittelijoiden nimet sekä harjoittelupaikat ja -ajankohdat.

Työhönotto

Korostamme ko. koululaisten työhönotossa seuraavaa.

1. Työhönotossa noudatetaan yrityksen tavanomaisia
 työhönottotapoja.

2. Sopimuksen piiriin kuuluvat ne peruskoululaiset ja lukiolaiset, jotka aikaisemmin eivät ole olleet työssä kaupan alalla lukuun ottamatta mahdollisia aikaisempia vastaavia tutustumisjaksoja. Ko. koululaisella voi olla saman ammatin tutustumisjaksoja vain yhden kerran.
 
 Koululaisella voi olla ainoastaan yksi tämän sopimuksen mukainen
 tutustumisjakso samassa yrityksessä 1.6. – 31.8. vuonna 2008.

 Helatorstai, vapunpäivä ja työajanlyhennys

Palvelualojen ammattiliitto PAM on viemässä Työtuomioistuimeen
 samaksi päiväksi sattuvien vapunpäivän ja helatorstain aiheuttaman työajan lyhennyksen. Vapunpäivä lyhentää työaikaa sattuessaan muulle arkipäivälle kuin lauantaille. Helatorstai on pyhäpäivä, joten vapunpäivä ei tänä vuonna lyhennä Kaupan työehtosopimuksen mukaista työaikaa.

 Henkilöstöasia
 
 Varatuomari Mika Pahlsten on aloittanut Suomen Kaupan Liiton
 asiantuntijana 13.3.2008, puh. (09) 1728 5118.

Ystävällisin terveisin
 Suomen Kaupan Liitto

Heikki Ropponen
 
 
 

Koulutusta

EK-tieto järjestää koulutusta mm. työsuhdeasioissa. Koska koulutukset on suunnattu kaikille EK:n jäsenyrityksille, asioita käsitellään lain pohjalta eikä
 alakohtaisia määräyksiä voida huomioida.

Kevään aikana on tarjolla mm. seuraavat kurssit:

8. – 9.4. Työsuhdeasiain peruskurssi

29.4. Ajankohtaista kokeneille esimiehille

6.5. Peruskurssi II

8.5. Yksityisyyden suoja – työnantajan oikeudet

23.5. Vuokratyövoiman käytön pelisäännöt

 Lisätietoja: www.ek.fi tai Pirkko Vehmas (09) 4202 3370