Hallitus yllätti ripeydellään. Tämän viikon tiistaina, vain muutama päivä sen jälkeen, kun yhteiskuntasopimus oli kaatunut, hallitus teki esityksen koko liikeaikalain kumoamisesta.

Edellisenä päivänä hallitus oli pitänyt tiedotustilaisuuden siitä, miten se on suunnitellut jatkavansa ilman yhteiskuntasopimusta. Tiedotustilaisuus oli vaisu ja siinä oli vain vähän sisältöä. Se palautti jotenkin mieleen edellisen hallituksen saamattomuuden.  Ainoa uusia asia oli aikataulu, jonka mukaan hallitus kertoo uusista toimenpiteistä syyskuun loppuun mennessä.

Siksi esitys kauppojen aukioloa säätelevän lain kumoamisesta heti seuraavana päivänä oli yllätys. Se on kuitenkin ensimmäinen käytännön osoitus siitä, että hallitus aikoo ottaa ohjat käsiinsä ja laittaa työmarkkinajärjestöt niille kuuluvalle tontille. On erinomainen asia, että työmarkkinajärjestöt eivät ole päättämässä kaikista asioista, vaan ainoastaan työehdoista.

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä kaipaa uudistamista. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ja koko kevään jatkuneet tuloksettomat neuvottelut työrauhasta kertovat, että nykyinen järjestelmä ei toimi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Itse asiassa myös kaksi viimeksi tehtyä keskitettyä ratkaisua kertovat saman. Palkankorotukset ovat olleet matalia, mutta käytännössä työelämään ei ole saatu minkäänlaisia muutoksia aikaan vuosikausiin. Muuttumattomuus on ostettu pienillä korotuksilla.

Ruotsin ja Saksan esimerkit osoittavat, että työmarkkinajärjestelmää ei voi korjata sisältä. Muutokseen tarvitaan ulkopuolinen, ja se voi olla vain maan hallitus. Pääministeri Juha Sipilän hallitukselta odotetaan nyt hallitusohjelman työelämäpaketin toteuttamista ja muitakin työelämän uudistuksia. Epäilemättä hallitus ja ammattiyhdistysliike törmäävät toisiinsa, mutta täytyy toivoa, että ei synny korvaamattomia vaurioita.

Suomessa on kuitenkin demokraattisesti valittu eduskunta ja enemmistöhallitus, jolla on kansan valtuutus toimia. On hyvä, että esimerkiksi lakeja ei valmistella ja sovita tupo-kabineteissa, vaan ne tehdään läpinäkyvästi ja siinä järjestyksessä kuin lait yleensä tehdään.

PAM on ottanut julkisuudessa kriittisen ja kielteisenkin kannan hallituksen esitykseen aukiololain kumoamisesta. Kaupan liitto on ottanut myönteisen kannan, vaikka tiedämmekin, että asia voi olla vaikea monelle liiton jäsenelle. Liiton lähtökohta on se, että kauppaa ei pidä säännellä liikaa. Asiakkaat ja kauppiaat osaavat itsenäisesti päättää, milloin käyvät kaupassa ja milloin pitävät kauppansa auki. Ruotsissa kauppojen aukiolot ovat olleet vapaat jo 1970-luvulta lähtien, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Muutakin kauppaa koskevaa sääntelyä tulisi purkaa, esimerkiksi kaavoituksen sääntelyä.

Suomalaisella kaupalla pitää olla myös mahdollisuus vastata kansainväliseen kilpailuun, joka vyöryy tänne esimerkiksi ulkomaisen verkkokaupan kautta. Lisäksi erittäin vaikea ja monimutkainen poikkeuslupabyrokratia jäisi historiaan.

Suomi tarvitsee kasvusysäyksiä. Vapaa aukiolo on yksi sellainen. Vaikka se ei välittömästi kovin paljon nosta työllisyyttä tai kaupan myyntiä, se mahdollistaa tehokkaamman toiminnan ja paremman työllisyyden. Se on kuitenkin paljon taloudessa, jossa ostovoima on supistunut kolme vuotta ja kansantauote ei kasva.

Kirjoittaja on Kaupan liiton toimitusjohtaja.