Ministeri Alexander Stubblla on asiaa. Häntä siteeraasi tiistain (21.5.2013) Helsingin Sanomat seuraavasti:

"Kotimaisten vaihtoehtojen ohella kuluttajan olisi voitava kääntyä myös muiden EU-maissa toimivien verkkokauppojen puoleen edullisempien hintojen, paremman laadun ja laajemman tuotevalikoiman toivossa", Stubb sanoo.

Kun Stubb kirjoittaa kotimaisista vaihtoehdoista haluan ymmärtää, että hän tarkoittaa jokaisen EU-kansalaisen omaa kotimaata ja mahdollisuutta käyttää ulkomaisia verkkokauppoja. Silti, kun suomalainen ministeri kirjoittaa näin, tulee pohtineeksi, että mitähän Stubb oikein ajattelee. Ajatteleeko hän, että nimenomaan suomalaisten olisi parempi ostaa ulkomaisista verkkokaupoista kuin Suomesta?

Taustaksi, että suomalaisten ostokset ulkomaisista verkkokaupoista kasvavat  kymmenen prosentin vauhtia, kun ostokset kotimaisista kaupoista viiden prosentin vauhtia. Eräillä aloilla on jo nähty, että kotimaassa on pakko laittaa kauppoja kiinni, koska ulkomaiselle kilpailulle ei ole pärjätty. Stubbin ei tarvitse olla huolissaan: suomalaiset kuluttajat toimivat jo niin kuin hän toivoo.

Samassa yhteydessä Stubb kantaa huolta siitä, että tuotantoa on Suomessa riittävästi. Samasta asiasta kauppakin on huolissaan. Kuitenkin kärjistetysti voisi tulkita, että Stubbille kaupalla ja palveluilla ei ole niin väliä, ainoastaan tuotannolla.

Kauppa työllistä 300 000 suomalaista. Yksittäisenä toimialana se on Suomen suurin. Se on myös ylivoimaisesti suurin nuorten työllistäjä. Ei ole yhdentekevää, miten toimialalle käy.

Me haluamme nähdä kaupan ja palvelut osana suomalaista kilpailukykyä eikä vain jakelijana, välttämättömänä pahana. Kilpailukykyisten palvelujen vuoksi tänne tulevat venäläiset turistit ja kansainväliset osaajat. Kilpailukyky tarkoittaa myös sitä, että ei tarvitse käydä niin usein Virossa ostoksilla.

Ruotsissa on arvostettu myös kauppaa vientiteollisuuden ohella. Siksi ruotsalaiset ketjut ovat vallanneet kansainvälisiä markkinoita. Ne ovat tuoneet paljon hyvinvointia ja pääomia Ruotsiin ja varmasti myös auttaneet ruotsalaisia tuotteita kansainvälisille markkinoille.

Suomen nykyinen hallitus on pitänyt meteliä kovasti viennin puolesta ja ollut huolissaan siitä, että vienti ei vedä. Se tarkoittaa sitä, että hallitus on huolissaan siitä, että muiden maiden kuluttajat eivät kuluta ja osta. Sen sijaan suomalaisista kotimarkkinoista ei olla niin huolissaan. Ostovoima on jo lähtenyt meillä laskuun.

Meilläkin pitää nähdä kaikki toimialat tärkeinä. Vienti on erittäin tärkeää, mutta työpaikat syntyvät palveluihin.Parempi, että ne syntyvät suomalaisiin palveluihin kuin ulkomaisiin.

Suomalainen kauppa on myös kansainvälistynyt. Kansainvälistymisen edellytys on se, että ensin menestyy kotimaanmarkkinoilla ja kehittää sellaisen kilpailukyvyn, että menestyy muilla markkinoilla.