Kenelläkään ei ole jäänyt epäselväksi kaupan surkea tilanne. Sen on voinut lukea Kaupan liiton suhdanne-ennusteesta ja kesän tulosjulkistuksista. Sen voi lukea myös Tilastokeskuksen tiedotteesta, joka kertoo, että tänä  vuonna on tehty eniten konkursseja kaupan alalla; kasvua viime vuodesta kymmenen prosenttia.

Mistä ahdinko johtuu? Se johtuu äärimmilleen kiristetystä verotuksesta ja ostovoiman leikkaamisesta, verkkokaupasta ja digitaalisesta murroksesta, muuttoliikkeestä kasvukeskuksiin ja myös väen vanhenemisesta.

Ja sitten kaiken lisäksi tuli Ukrainan kriisi, jonka seurauksena talouspakotteet iskevät myös suomalaiseen kauppaan. Kriisi näyttää myös syvenevän päivä päivältä, jolloin huomio ei kiinnity enää niin paljon kotimaisiin ongelmiin. Niitä emme kuitenkaan saisi unohtaa.

Mitä voisi tehdä? Seuraavan hallituksen on pakko keventää veroja, tuloveroja ja välillisiä veroja. Se vaatii leikkauksia julkisissa palveluissa, mutta siihen on varaa puuttumatta hyvinvointiyhteiskuntaan.

Tällä vaalikaudella on verotusta kiristetty yli viisi miljardia euroa ja se on pääasiassa kohdistunut kotimarkkinoihin. Sellaisen verotaakan alla yritykset nääntyvät eivätkä pysty enää työllistämään. On tehty massiivinen tulonsiirto yksityisiltä yrityksiltä julkiselle sektorille. Ongelma on se, että julkinen sektori ei luo kasvua samalla tavalla kuin yksityiset yritykset.

Suomen bkt on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2006. Sen jälkeen valtion velan osuus bkt:sta on kasvanut 35 prosentista lähes 60 prosenttiin.

Vaikka valtiovarainministeriö mainostaa vuoden 2015 budjettiesitystään ostovoimaa tukevana, se oikeasti edelleen leikkaa ostovoimaa. Kotimarkkinoita eivät piristä vähäiset kädenojennukset eläkeläisille tai pienituloisille. Suunta ei siis muutu ensi vuonna.

Lisäksi verkkokauppa ja laajemmin digitaalisuus myös muuttaa kaupan toimintaa kivijalasta tekniseen tukkukauppaan. Murros näkyy erityisesti joillakin kaupan toimialoilla kuten viihde-elektroniikassa, vaatteissa, kengissä, harrastusvälineissä ja kirjoissa. Yleistäen voi sanoa, että verkkokauppa on vaikuttanut merkittävästi käyttötavarakauppaan, vaikka siinäkin on yrityskohtaisia eroja.

EU:n keskeisiä hankkeita ovat digitaaliset sisämarkkinat, ja se haluaa edistää juuri rajat ylittävää kauppaa kilpailua piristääkseen. Se onkin kannatettava asia. Suomalaisten päättäjien on pidettävä mielessä, että täällä ei voi asettaa sellaisia sääntöjä, veroja ja kustannuksia kaupalle, joita muualla Euroopassa ei ole. Yksi merkittävä asia on asiakastiedon käyttö. Siinä EU haluaa vahvasti ”suojella” kuluttajaa, mutta samalla kaventaa eurooppalaisten yritysten kilpailumahdollisuuksia amerikkalaisia ja aasialaisia vastaan. Samaa sääntelyhenkeä on ollut aistittavissa meillä Suomessakin.

Lisäksi muuttoliike kasvukeskuksiin ja väen vanheneminen vaikuttavat kaupan rakenteeseen ja palveluihin.

Kauppa on edelleen Suomen suurin työllistäjä. Julkisuus havahtui, kun selvisi, että alalta on lähtenyt viime vuonna 4 000 työpaikkaa ja lähtee tänä ja ensi vuonna 9 000 työpaikkaa.
Kauppa on myös merkittävin nuorison työllistäjä. Nuorisolle on löydettävä erilaisia ja uusia mahdollisuuksia päästä töihin. Tiedetään, että nuorisotakuu ei toimi kuten on toivottu. Rinnalle tarvitaan uusia avauksia. Yksi on niin sanottu koulutustyösuhde, jossa nuori oppii ammatin työssä. Yhtään keinoa työllistämiseksi ei kannatta jättää tekemättä. Ay-liike pelkää, että työnantajat käyttävät nuoria vain hyväkseen halpatyövoimana. Jos aina katsotaan  uusia asioita uhkien kautta, mikään ei etene. Kuitenkin jokainen yrittäjä, joka haluaa menestyä, arvostaa myös työntekijöitään.

Kauppa haluaa olla edelleen rakentamassa suomalaista hyvinvointia. Se vain tarvitsee siihen paremmat mahdollisuudet kuin nyt.

Kirjoittaja on Kaupan liiton toimitusjohtaja.

Lue lisää kaupan viesteistä seuraavalle hallituskaudelle osoitteesta kauppa.fi/elinvoimaiset_kotimarkkinat.