Tällä viikolla Kaupan liitto kertoi, että venäläisten ostosmatkailijoiden määrä vähenee ja heidän Suomessa kuluttamansa rahamäärä pienenee. Taustalla on Venäjän heikko talouskasvu ja Ukrainan kriisin seuraukset talouspakotteineen.

Tähän uutiseen kiteytyy Suomen talouden monimuotoiset ongelmat. Esimerkiksi: hintakilpailukykymme ei riitä, vaan venäläiset matkailevat myös muualle, vaikkapa Viroon.

Hintakilpailukyky on myös yksi suomalaisen vientiteollisuuden ongelmista, mutta se on laajemmin koko kansantalouden ongelma.

Toiseksi Suomi ei ole läheskään kaikissa asioissa enää mallimaa. Esimerkiksi Venäjän tulli selviää usein jonoista nopeammin kuin Suomen tulli . Näin ainakin väittävät usein rajan ylittävät suomalaiset. Viro tehnyt venäläisten rajanylityksistä helppo ja tehokkaita.

Ei kannata enää pettää itseämme, meillä on oikeasti paljon parannettavaa.

Meillä oli myös odotuksia, että venäläiset kuluttajat hakevat Suomesta niitä elintarvikkeita, joita pakotteiden vuoksi ei saada Venäjältä. Tämä näkyy joissakin kaupoissa itärajan pinnassa, mutta suurempaa merkitystä sillä ei ole.

Uutinen kertoo myös sen, miten helposti kansainvälinen politiikka sotkee pienen vientiriippuvaisen ja taloudellisesti avoimen maan taloutta.

Lisäksi uutinen muistuttaa siitä, että Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut. Meillä onkin kaksi suurta haastetta: talous ja turvallisuuspolitiikka.

Oppi on se, että tuplahaasteeseen ei pitäisi ajautua. Miten siihen ei olisi ajauduttu? Siten, että olisi pidetty talous kunnossa. Siihen me voimme itse vaikuttaa. Sen sijaan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön on vaikeampi vaikuttaa.

Sama oppi koskee koko Eurooppaa. Kun talous ei ole kunnossa, vakautta on vaikeampi ylläpitää kuin, jos talous olisi kunnossa. Silloin olisi helpompi keskustella venäläisten kanssa esimerkiksi kaasun toimituksista. Nyt se on vaikeampaa, koska taloudellinen liikkumavara on heikko kaikilla muilla paitsi Saksalla.

Tilannetta ei paranna sekään, että nyt Suomi valmistautuu vaaleihin ja seuraava hallitus alkaa tehdä toden teolla päätöksiä vasta ensi kesänä. Jos alkaa, sekin riippuu vaalituloksesta ja hallituksen kokoonpanosta. Jos katsotaan vuosi taaksepäin, huomataan, että ympäristössä voi tapahtua suuria muutoksia. Jos joudutaan odottamaan vuosi, että meillä on päätöksiin pystyvä hallitus, niin mitä kaikkea ehtiikään tapahtua.

Toivottavasti ei tarvitse odottaa  viittä vuotta sellaista hallitusta, joka kykenee taloutta tervehdyttäviin päätöksiin.

Kirjoittaja on Kaupan liiton toimitusjohtaja.