Juha Sipilän tulevan hallituksen ohjelma on saanut varsinkin elinkeinoelämän puolelta hyvän, osittain jopa innostuneen vastaanoton. Siihen on syytäkin. On hyvä, että hallitus lähtee purkamaan sääntelyä, parantamaan yritysten asemaa ja luomaan mahdollisuuksia kasvulle. Tämä on puuttunut Suomesta viime hallituskaudella ja jo edelliselläkin. Edelliset hallitukset ovat kovasti yrittäneet korjata taloutta ja rakenteita, mutta ainoat pitävät päätökset on saatu verojen kiristyksestä.

Siksi on hienoa, että Juha Sipilän vakuuttavassa johdossa on saatu aikaan hallitusohjelma, joka leikkauksista huolimatta tähtää kasvuun.

Mutta ei uusi hallitustakaan pysty verojen kiristyksiä perumaan kuin vain osin. Tuloveron alentaminen pieni ja keskituloisilta on kädenojennus palkansaajille. Tuloverotukseen tehdään myös inflaatiotarkistus kaikkiin tuloluokkiin, mutta se ei ole veronkevennys, se on vain inflaatiotarkistus. Tosin viime hallituskauden jälkeen tämäkin tuntuu melkein kevennykseltä.

Välillisten verojen kiristykset imaisevat kuitenkin tuloverokevennyksen ostovoimalisäyksen valtion  kassaan. Vasta yhteiskuntasopimus ja siihen sisältyvä tuloveron kevennys toisi oikeasti ostovoimaa lisää ja elvyttäisi kotimarkkinoita noin miljardilla eurolla. Toivottavasti keskusjärjestöt saavat sopimuksen aikaiseksi, vaikka se onkin hieman vanhanaikainen tapa toimia nykyisessä taloudessa. Jos sopimuksella saadaan aikaan hintakilpailukyvyn parantaminen ja ostovoiman lisääminen, sopimuksella on tärkeä rooli. Täytyy toivoa, että työmarkkinaosapuolet lähtevät keskusteluun sellaisilla tavoitteilla, jotka oikeasti tukevat Suomen talouden korjaamista.

Jos sopimukseen ei päästä, kotimarkkinoita uhkaa 1,5 miljardin euron verojen korotukset. Silloin tilanne olisi kestämätön. Kotimarkkinoita on nyt kuritettu neljä vuotta rajusti, eikä sillä tiellä voida enää jatkaa. Ymmärrän, miksi näin raju uhkaus on työmarkkinoille asetettu, mutta oikeasti kansantalouden näkökulmasta uhkauksen pitäisi kohdistua julkisen sektorin lisäleikkauksiin eikä veronkiristyksiin.

Hallitusohjelma lupaa kaupalle vapaampia aukioloja. Tosin siinä ei määritellä, mitä lisävapauttaminen voisi tarkoittaa. Lisäksi kaupan kaavoitukseen tulee helpotusta, koska ympäristöministeriö vahvistusoikeus maakuntaakaavaan puretaan. Lisäksi monet yrittäjyyttä helpottavat toimenpiteet auttavat myös kauppaa ja erityisesti pienempiä kaupan yrityksiä. Lisäksi työelämään kaavaillut muutokset ovat erittäin hyviä.

Hallitusohjelmaneuvottelujen aikana nousi esiin ns. Lex Valio ja kaupan asiamies. Niitä ei löydy hallitusohjelmasta, mutta sieltä löytyy kryptinen kirjaus, että ”arvioidaan kilpailulain muutostarpeet ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin EU:n kilpailulainsäädännön puitteissa”. Kesäkuun aikana selvinnee, mitä kirjaus oikeasti pitää sisällään.

Ohjelmassa luvataan myös uudistaa tuottaja- ja toimialaorganisaatiota koskevaa lainsäädäntöä ja parantaa omaisuuden suojaa. Näihinkin saataneen selvyys kesän aikana, mutta jälkimmäinen saattaa liittyä maanomistajien oikeuksiin luonnonsuojelutapauksissa.

Kesän aikana näemme, miten hallitusohjelma tarkentuu toimintasuunnitelmaksi, budjettikehyksiksi ja ensi vuoden budjetiksi.

Kirjoittaja on Kaupan liiton toimitusjohtaja.