Autoihin on tulossa vähitellen älykkäitä telematiikkaa sisältäviä laitteita. Myös itse liikennejärjestelmä saa yhä enemmän älyä ja ohjaavuutta.

Liikenne onkin varmasti yksi nopeimmin lähivuosina tietotekniikkaa hyödyntävä ala, jossa auton omat tai siihen liitetyt mobiililaitteet kommunikoivat ympäristön kanssa. Tämän mahdollistavat mobiilin dataverkon kattavuus, nopeus ja hinnoittelu.

Liikenneministeri Merja Kyllönen onkin nyt oikeaan aikaan asettanut älyliikenteen mahdollisuuksia tutkivan ”Ollilan työryhmän”.

EU-parlamentin voimin ajetaan kovalla vauhdilla pakolliseksi ECall-järjestelmää vuonna 2015. Järjestelmä käyttää 112-puheluiden ja hätäkeskusten teknologiaa koko Euroopan alueella. Jos autosta esimerkiksi laukeaa airbag, ottaa ECall järjestelmä automaattisesti yhteyden maan hätäkeskukseen, josta hoidetaan apu paikalle. Tällä lasketaan säästettävän EU-alueella merkittävä määrä ihmishenkiä, kun apu saadaan paikalle nopeammin, koska järjestelmä paikantaa gps-järjestelmän avulla auton sijainnin.

Auton telematiikkakanavaa voidaan käyttää myös muihin ratkaisuihin, jotka helpottavat ja turvaavat autoilijan matkaa tulevaisuudessa. Samaa kanavaa pitkin voidaan esimerkiksi säätää tai korjata useita auton vikoja etänä. Tai vaikkapa auton hajotessa paikalle voi tulla automaattisesti hinauspalvelu.

Muita palveluja voisivat olla esimerkiksi liikenne- ja kelitiedotus, pysäköintihallien tiedot vapaista paikoista, pysäköintimaksujen hoitaminen, tiemaksut, (jotka toivottavasti poistavat autoveron), varkaudenestojärjestelmät sekä älykäs autoilun tuki. Mahdollisuuksia aukeaa sitä mukaan kun meidän älymme antaa kehitysideoille tilaa!

Telematiikka asettaa toisaalta valtaisia haasteita turvallisuudelle ja toisaalta antaa mahdollisuuksia turvallisuuden kehittymiselle tieliikenteessä. Jo tänään meillä on mahdollisuus ostaa uusi auto, jossa on paljon uutta älyä, joka helpottaa ajamista ja samalla vähentää onnettomuuksia.

Lukkiutumattomat jarrut ja luistonestojärjestelmät alkavat jo olla vakiona kaikissa autoissa. Lisäksi aktiiviset vakionopeussäätimet, jotka mittaavat edellä ajavan auton nopeutta, kaistavahdit, rengaspainemittarit, kuljettajan ajovireyttä mittaavat järjestelmät, alkolukot, kääntyvät ajovalot, kuolleenkulman varoittimet, hätäjarruavustimet ja monet muut ajamista turvaavat ratkaisut alkavat vähitellen yleistyä autoissa. Itse asiassa voisi kysyä, alkaako meidän ”perusajotaitomme” rapistua, kun autoa ei tarvitse jatkossa enää ”ajaa”?

Muunlaisia turvallisuuskysymyksiä syntyy hakkeririkollisuudesta. Ajatelkaapa vaikkapa tilannetta, jossa ruuhka-aamuna hakkeri pysäyttää joka toisen auton yhtäkkiä Tuusulan, Lahden ja Hämeenlinnan sisääntuloväylillä päästyään autojen ”älykeskuksiin”. Tämä asettaa erittäin korkeat tietoturvavaateet hakkerointia vastaan. Turvallisuuteen liittyvänä asiana keskustellaan varmasti vielä paljon myös yksityisyyden suojakysymyksistä ennen kuin telematiikkaan ja paikantamiseen perustuvat järjestelmät voidaan ottaa täyteen käyttöön.

Kehittyvä telematiikka luo autoalalle uusia mahdollisuuksia ja toisaalta myös haasteita business-mielessä. Miten autoala voi päästä mukaan eri telematiikan ansaintalogiikoihin, joita ala kuumeisesti tarvitsee? Businesscall-ajattelu, jossa myydään yllä esitettyjen ratkaisujen lisäksi muita autoilijan tarvitsemia palveluja, antaa uusia tuottomahdollisuuksia tulevaisuudessa – vai valuvatko nekin muille toimijoille ?

Kirjoittaja on Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja.