Venäläisten mielestä Suomi on hyvä matkakohde. Täällä on turvallista, luonnonläheistä eikä hinta-laatusuhdekaan ole ihan vinksallaan. Tänne halutaan tulla uudestaan ja palveluista haaveillaan.

Erityisesti mökkipalvelujen käyttö näyttää houkuttavan. Varsinkin lapsiperheet suunnittelevat mökkilomia koira- ja porosafareineen, kalastusretkineen ja huvipuistokäynteineen. Näiden palvelujen käyttö on kuitenkin selvästi pienempää kuin suunnitelmat.

Tämä on suomalaiselle palvelusektorille haaste. Venäläiset haluavat käyttää palveluja ja kuluttaa, mutta pystymmekö vastaamaan haasteeseen, vai nappaako joku muu maa ostokykyiset venäläiset? Ovatko lisäinvestoinnit palveluihin edes kannattavia, jos kasvu perustuu pelkästään venäläisturisteihin?

Takana ovat ne ajat, jolloin venäläisten pääsyä kauppoihin rajoitettiin: yksi venäläinen kerrallaan - muuten asiakkaat karkaavat. Venäläiset tulevat Suomeen nimenomaan shoppailemaan. Mukaan tarttuu tavaraa, jota ei etukäteen ole edes suunniteltu hankittavan. Suomalaiset kaupat ovat siis onnistuneet hyvin.

Valikoimat vetävät, sillä Suomesta haetaan muun muassa alkoholia. Markettien laaja ja kansainvälinen olutkirjo ja Alkon monipuoliset viinivalikoimat houkuttelevat. Vain kenkävalikoimissa joku tökkii, eikä kenkiä osteta niin paljoa kuin haluttaisiin.

Tukholma on alkanut panostaa venäläisten ostosmatkailijoiden houkutteluun. Tukholma on laaja ja ostovoimainen talousalue, josta löytyy ostokykyä omasta takaa ja valikoimia, brändejä ja putiikkeja riittää. Vaikka tällä hetkellä venäläiset tuntuvat arvostavan Suomea matkailumaana, kilpailija lymyää heti länsirajan takana. Tätä emme saa unohtaa, vaan meidän on panostettava niin omiemme kuin muidenkin palveluun tosissamme.

Jos satoja miljoonia euroja on tulossa Suomeen, mutta kaupat pitävät ovensa kiinni, Tukholmassa kiitetään ja kumarretaan. Niin kiittävät ja kumartavat myös ruotsalaisten kauppojen työntekijät.

Bisneksen tekemisessä ja työllistämisessä olennaista on asiakkaan ajatteleminen. Kun tämä unohdetaan, voidaankin panna lappu luukulle. Jos kauppoihin riittää halukkaita työntekijöitä ja asiakkaita on tulossa, kenen etua palvelee, että kaupat pidetään esimerkiksi loppiaisena kiinni? Ei ainakaan työntekijöiden, yrittäjien eikä asiakkaiden.

Kirjoittaja on Kaupan liiton pääekonomisti.