Britit päättivät kansanäänestyksessä kesäkuussa, että Britannia eroaa EU:sta. Eropäätös yllätti britit, EU:n päättäjät ja myös kaupan edunvalvojan EuroCommercen. Brysselissä yli 20 vuotta toimineen EuroCommercen edunvalvontasuunnitelman painopisteinä olivat alkuvuonna digitaaliset palvelut, sisämarkkinat, kauppasuhteet ja vastuullisuus. Loppuvuoden osalta suunnitelmaa joudutaan todennäköisesti päivittämään, sillä nyt pohditaan mitä vaikutuksia erosta seuraa.  

Brexitin todelliset vaikutukset kaupan toimintaan ovat nähtävissä noin viiden vuoden kuluessa, mutta jo nyt arvioidaan, että sillä on vaikutuksia kuluttajien luottamukseen ja sitä kautta kaupan myyntiin, investointeihin ja työllisyyteen. Britannia on kaupalle tärkeä toimija, koska se edustaa 17 % EU:n BKT:sta ja 19 % EU:n vähittäiskaupan myynnistä. Nyt jäädään odottelemaan, pysyykö Britannia yhteismarkkinoilla vai ei?

Britannian ohella tummia pilviä on ilmestynyt muutaman Itä-Euroopan maan ylle. Unkarissa, Puolassa ja Romaniassa on esitetty niin sanottua supermarketveroa tuontituotteille. Veroilla halutaan suosia paikallisia tuotteita ja paikallisia pieniä vähittäiskauppoja. Kärsijöinä olisivat suuret kansainväliset kauppaketjut. Vähittäiskauppaveroa onkin pidetty selkeänä viestinä ulkomaalaisia yrityksiä vastaan.

Puolan parlamentti kuitenkin hyväksyi kesällä liikevaihtoon perustuvan supermarketveron. On arvioitu, että kymmenen suurinta ulkomaista ruokakaupan yritystä maksaa yli 95 % supermarketverosta. Veron ulkopuolelle jäävät pienet kaupan yritykset, franchise-yritykset ja nettikauppa. EuroCommercen pääjohtaja Christian Verschueren onkin vaatinut komissiota pikaisesti tutkimaan, onko Puolan supermarketvero ristiriidassa EU lainsäädännön kanssa.

Vaikka brexit ja supermarketvero tulivat puskista kesän aikana sekoittamaan EuroCommercen edunvalvonnan pakkaa, eteni alkuvuosi suunnitellusti. Brysselissä vähittäis- ja tukkukaupan näkemykset on saatu hyvin ajoitettuina EU päättäjien tietoisuuteen. Kannanottojen valmistelussa on tärkeää, että interaktiivinen vuoropuhelu EuroCommercen asiantuntijoiden ja jäsenten välillä toimii kitkattomasti.

Esimerkiksi digitaaliset sisämarkkinat ja kuluttajansuoja ovat EU:n haastavimpia kehityskohteita, jossa on tarkoitus poistaa kansallisia esteitä verkkokaupalta ja saada kuluttajat samalle viivalle koko EU:ssa. EuroCommerce on jatkanut dialogia komission, jäsenvaltioiden, meppien ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta pystytään torjumaan verkkokaupassa esiintyviä syrjiviä maarajoituksia. Esimerkiksi kieltämällä geoblokkaus, kielletään perusteeton syrjintä, joka käytännössä tapahtuu esimerkiksi hintojen ja myynti- tai maksuehtojen kautta. 

EU-komission varapuheenjohtaja, digitaalisista sisämarkkinoista vastaava, Andrus Ansip on todennut, että tällä hetkellä verkossa asioivilta kuluttajilta evätään liian usein mahdollisuus hyödyntää parhaita tarjouksia tai he päättävät olla ostamatta tuotteita toisesta maasta korkeiden toimituskustannusten tai ongelmatilanteiden pelon johdosta. Toukokuussa Euroopan komissio esitteli joukon toimenpiteitä, joiden on tarkoitus helpottaa verkkokauppaa EU:ssa. Esitetyt toimenpiteet ovat pääosin linjassa EuroCommercen näkemysten kanssa.

Kirjoittaja toimii edunvalvontajohtajana SOK:ssa ja on Kaupan liiton edustaja EuroCommercen hallituksessa.