Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö ehdotti viime kesänä kuluttajakauppaa käyville yrityksille pakollisia fiskaalisia online-kassajärjestelmiä. Selvityksen mukaan puuttumalla harmaaseen talouteen uudistus lisäisi verotuloja vuosittain 120–140 miljoonalla eurolla. Luvattujen lisäverotulojen myötä online-kassat löysivät tiensä myös SDP:n, kokoomuksen sekä vasemmistoliiton vaaliohjelmiin.

Harmaan talouden vähentäminen ja yritysten kilpailuneutraliteetin parantaminen ovat kiistatta tärkeitä tavoitteita. Online-kassat eivät kuitenkaan ole tehokas väline harmaan talouden torjuntaan. Ne jättävät harmaan talouden toimijoille merkittäviä aukkoja, joiden myötä verotulojen lisäys jäisi kauaksi luvatusta. Lisäksi niiden kustannukset oikein toimiville yrittäjille olisivat merkittävät – karkeiden arvioiden mukaan keskimäärin jopa 1 000 euroa kassalaitteelta.

Yleisin petosmuoto jäisi huomaamatta

Online-kassojen keskeisenä tarkoituksena on välittää myyntitieto kassakoneesta Verohallinnolle siten, että tieto pysyy muuttumattomana koko matkan. Tähän online-kassojen ominaisuuteen liittyy myös niiden suurin puute. Kuluttajakaupassa merkittävin kilpailuhaittaa aiheuttava petosmuoto on Verohallinnonkin mukaan kassan ohimyynti. Näissä tilanteissa harmaan talouden toimija ei lyö myyntiä kassaan, joten kassajärjestelmään ei kirjaudu lainkaan tietoa myynnistä. Online-kassajärjestelmällä ei siis pystyisi puuttumaan kuluttajakaupan yleisimpään petosmuotoon.

Harmaan talouden toimijat hyödyntävät tehokkaasti järjestelmien puutteita. Pelkona on, että online-kassajärjestelmien myötä kassan ohimyynti lisääntyisi. Edes kuitinantolainsäädännön tiukentaminen ei ratkaisisi online-kassojen puutteita, sillä harmaalla toimijalla olisi todennäköisesti online-kassan lisäksi toinen kassa, joka tulostaa asiakkaalle normaalin kuitin, mutta josta ei välity myyntitietoa Verohallinnolle.

Maksutietojen hyödyntämistä on edistettävä

Kalliiden ja tehottomien online-kassojen sijaan poliittisten päättäjien ja Verohallinnon tulisi edistää maksunvälittäjiltä saatavien maksutietojen hyödyntämistä verovalvonnassa. Maksukorteilla tai sähköisillä maksuvälineillä tehdyistä ostoista jää aina jälki. Nämä maksutiedot ovat saatavissa manipuloimattomina pankeilta, luottokorttiyhtiöiltä ja muilta maksujen välittäjiltä.

Maksutietojen hyödyntämisen tärkeys petostorjunnassa korostuu, kun käteisen käyttö vähenee. Myös Euroopan unioni korostaa nimenomaan maksutietojen hyödyntämisen tärkeyttä valmistelemalla direktiiviehdotusta, jonka myötä Verohallinnolle tulisi vielä nykyistä laajemmat oikeudet saada maksuliikennetietoja eri maksunvälittäjiltä.

Muutokset alv-raportointiin tekisivät online-kassajärjestelmistä tarpeettomia

Verohallinnon tavoitteena on edistää uudenlaista alv-raportointia, joka etenisi kahdessa vaiheessa: aluksi lisäämällä veroilmoituksella ilmoitettavia tietoja ja myöhemmin velvoittamalla yritykset välittämään Verohallinnolle kaikki kuittipohjainen tieto. Etenkin jälkimmäinen olisi yritysten taloushallinnon näkökulmasta massiivinen muutos.

Verohallinnon tavoittelemat muutokset tekisivät online-kassajärjestelmistä tarpeettomia. Tähän peilaten tehottomien online-kassojen edistäminen näyttäytyy ainoastaan merkittävänä kustannuksena yrityksille, mikä nostaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja kasvattaa yritysten hallinnollista taakkaa.

Kirjoittaja on Kaupan liiton veroasiantuntija.