Viimeisen puolen vuoden ajan olen päässyt katselemaan elinkeinoelämää hieman uudesta näkökulmasta perehtyessäni tehtäviini Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajana. Kenties eniten uusien tehtävien parissa on hämmästyttänyt se, miten eri tavalla ministeriöt vastaavat toimialueidensa lainsäädännön kehittämisestä. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriössä yhdistyksemme on – monien muiden toimijoiden tavoin – mukana useissa ruoka-alaan ja elintarviketurvallisuuteen liittyvissä työryhmissä. Toimintaa ja lainsäädäntöä kehitetään yhteistyöllä ja kattavalla valmistelulla.

Syksyllä käynnistetyn alkoholilain kokonaisuudistukseen liittyen on julkisessa keskustelussa arveltu, ettei sosiaali- ja terveysministeriö kuulisi lainkaan suoraan alan elinkeinoja valmistellessaan yhtä hallituskauden keskeistä hanketta. Ainakin tämän hetkisen kuulemisen STM on ulkoistanut Valviralle, joka valmistelee ministeriölle yleiskartoitusta lakiuudistusta varten. Nykyinen alkoholilaki on vuodelta 1995, joten tuleva uudistus on todella iso ja merkittävä asia monille elinkeinoille, myös kaupalle.

Olisikin välttämätöntä, että keskeiset sidosryhmät pääsevät keskustelemaan Valviran alkukartoituksen pohjalta tehtävistä johtopäätöksistä STM:n kokoamassa työryhmässä. Laajapohjainen kuuleminen on käytäntö, josta lienee vain etua lainvalmistelussa ministeriöstä riippumatta.

Uudistukset voivat vaikuttaa melkoisesti kuluttajienkin arkeen. Ei ole ihme, että asiaan liittyy paljon myös julkista keskustelua. Keskusteltu on välillä kiivaastikin esimerkiksi kaupoissa myytävän oluen ja siiderin alkoholipitoisuuksista. A-olut voisi aivan hyvin olla kaupoissa meillä kuten Euroopassakin. Olutkulttuuri on meilläkin kehittymässä siihen suuntaan, että olut valitaan maun ja sen kanssa nautittavan ruoan mukaan, ei vahvuuden perusteella. Lisäksi voisi kansantaloudellisestikin olla perusteltua, että A-oluen myynnistä kertyvät verotulot jäisivät enemmän Suomeen eivätkä pääosin Viroon, kuten nyt tapahtuu.

Raflaavia uhkakuvia maalailevista otsikoista huolimatta on vaikea uskoa, että suomalaiset menisivät sekaisin kaupan olutvalikoiman kasvattamisesta. Kauppahan tarjoaa jo nyt laajasti vaihtoehtoja: alkoholitonta olutta, pilsneriä, II-olutta ja keskiolutta. Kauppa myös suhtautuu erittäin vakavasti vastuuseensa ikärajavalvottavien tuotteiden myyjänä. Ikärajavalvontaa varten on luotu muun muassa koulutus, jonka on suorittanut jo yli 60 000 alan työntekijää ja opiskelijaa. Tammikuusta lähtien PTY:n jäsenyritykset ottavat käyttöön uuden ohjeistuksen, jonka mukaan ikä tarkastetaan alkoholin ja tupakan oston yhteydessä asiakkailta, jotka vaikuttavat alle 30-vuotiailta. Tavoitteemme on, ettei kaupoista myydä lainkaan alkoholia tai tupakkaa alaikäisille.

Tämäkin on aiheuttanut vilkasta mielipiteenvaihtoa. Toiset näkevät uuden ohjeistuksen holhouksena, toiset vastuullisuutena. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Onkin ollut hienoa huomata, miten moni suhtautuu uudistukseen ymmärtäen. Tärkeän tavoitteen vuoksi on ikä tarkastettava aiempaa useammin myös täysi-ikäisiltä. Ajokortin tai muun henkilöllisyystodistuksen vilauttaminen kassalla ei vie kovin paljon aikaa, keskusteluissa muistutetaan.

Toivottavasti myös alkoholilain uudistuksessa löytyy ratkaisu, jossa lainsäädäntö ja kuluttajien sekä elinkeinonharjoittajien arjen vastuullisuuteen luottaminen lyövät kättä. Uskon, että parhaat tulokset saavutettaisiin tässäkin asiassa sitä kautta.

Kirjoittaja on Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja.