Hetemäen verotyöryhmä esittää kulutusverotuksen ja ennen kaikkea arvonlisäveron kiristämistä. Käytännössä työryhmä itse asiassa esittää resurssien siirtämistä pois yksityisiltä palveluilta julkisille. Työryhmän arvovalinta on selkeä: kuristetaan yksityistä liiketoimintaa ja tuetaan julkista sektoria.

Työryhmä esittää yksityisen kulutuksen leikkaamista 1,4 miljardilla eurolla ilman minkäänlaisia selvityksiä vaikutuksista palvelualojen työllisyyteen. Työryhmälle riittävät staattiset laskelmat verotulojen kasvusta ilman käyttäytymis- ja työllisyysvaikutuksia. 

Viime vuonna taantuma kuristi kotitalouksien kulutusmenoja runsaalla miljardilla eurolla ja kaupasta hävisi 15 000 työllistä. Kaupan liiton arvion mukaan Hetemäen työryhmän esitys vähentäisi kaupan työllisten määrää 10 000–15 000 hengellä. Veropolitiikalla tuplattaisiin taantuman vaikutukset!

Verotyöryhmä koostuu suurimmaksi osaksi virkamiehistä ja asiantuntijoista, joilla ei ole kokemusta eikä näkemystä yrittäjyydestä tai palveluliiketoiminnasta. Esitys palvelusektorin ja kuluttajien kurittamisesta ei olekaan suuri ihme. Hämmästyttäviä sen sijaan ovat olleet yksityisen sektorin ja elinkeinoelämän edustajien julkiset kommentit veropolitiikan linjasta kuluneen vuoden aikana. 

Resurssien siirtoa yksityisiltä palveluilta julkisille on kannatettu avoimesti ja jopa itse ehdotettu. Jos liike-elämän omat edunvalvojat ajavat tukiruisketta julkiselle sektorille, eivät vaatimukset menoleikkauksista ja julkisen vajeen tasapainottamisesta ole kovin uskottavia. Huoli nuorisotyöttömyydestäkin tuntuu varsin kosmeettiselta, kun samalla halutaan kuristaa nuoria työllistävien alojen toimintaedellytyksiä.

Kaupan merkitys nuorten työllistäjänä on nimittäin tärkeä. Kun koko kansantalouden työllisistä noin 20 prosenttia on alle 30-vuotiaita, kaupan alalla heitä on runsaat 30 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on vanhenevassa yhteiskunnassa erityisen polttava ongelma, mutta ei verotyöryhmälle: asiaa ei edes mainita.

Onko kukaan muuten tullut ajatelleeksi, että yksityisiä palveluja väheksyvällä ilmapiirillä voi olla aika syvällisiä vaikutuksia vientiteollisuuteen asti? Insinöörejä ja muotoilijoita naittamalla ei välttämällä tehtailla kuluttajien haluamia iPhoneja, vaikka valtion tutkimus- ja kehitysavustuksia kaadettaisiin yrityksiin säiliökaupalla. Mutta miten olisi kuluttajien ja kuluttamisen arvostaminen? Ihan höpöhöpöä?

Kirjoittaja on Kaupan liiton pääekonomisti.