Uusien autojen turvallisuustekniikka on kehittynyt viime vuosina huimaa vauhtia ja kehitys jatkuu koko ajan kiihtyvänä. Suomessa teknisen kehityksen aikaansaama liikenneturvallisuuden parantuminen näkyy kuitenkin hitaasti iäkkään autokannan vuoksi, sillä Suomen henkilöautokanta on yksi Euroopan vanhimmista. Henkilöautot romutetaan Suomessa keskimäärin vasta 20,4 vuoden ikäisenä – näissä autoissa on ani harvoin esimerkiksi turvatyynyjä, ajonvakautusjärjestelmästä puhumattakaan. Nykyisellä, hieman yli 100 000 henkilöauton vuosimyynnillä autokantamme ei nuorene, vaan ikääntyy edelleen. Eräs tärkeimmistä syistä iäkkääseen autokantaan on korkea autoveromme. Autoilun verotuksen painopiste tulisi saada siirrettyä auton hankinnasta sen käytön verotukseen.

Tänä vuonna Autotuojien järjestämässä Vaikuttajien Autoiluakatemiassa kiinnitettiin erityistä huomiota uusien

autojen lukemattomiin turvatekniikan innovaatioihin. Eri laitteita ja turvaominaisuuksia testattiin käytännössä mm. suorittamalla ajovertailua uudella ja vanhalla autolla. Autokantamme keski-ikää (n. 11 v.) edustavassa esimerkkiautossa ei ollut ajonvakautusjärjestelmää (ESC) ja toisessa, keskimääräistä romutusikää edustavassa autossa ei ollut edes lukkiutumattomia ABS-jarruja.  Paikalla olleet saivat verrata näitä vanhoja kulkupelejä liukkaankelinradalla uusiin autoihin, joista nämä turvavarusteet löytyvät. Hämmästys oli monella testaajalla suuri ero uuden ja vanhan auton välillä esim. jarrutustilanteessa on merkittävä. Onneksi nämä turvavyön jälkeen merkittävimmät turvallisuuskeksinnöt ovat jo nyt vakiovarusteena aivan tavallissakin uusissa autoissa. Uudella turvatekniikalla paitsi ehkäistään onnettomuuksien syntyä, myös suojellaan autossa ja sen ulkopuolella olijoita onnettomuuden sattuessa.

Katsastuslakiin on tulossa nyt syksyllä muutoksia. Muutokset ovat välttämättömiä katsastuksen kilpailutilanteen parantamiseksi ja hintojen nousun hillitsemiseksi. Muutos lisää kansalaisten valinnanmahdollisuuksia ja vähentää edestakaista ajoa katsastustoimipaikalta korjaamoon, kun kuluttajat saavat halutessaan huolto- ja katsastuspalvelut yhden luukun periaatteella. Katsastustoiminnan ja huollon yhdistäminen mahdollistaa myös riittävän volyymin kannattavaa liiketoimintaa varten syrjäisemmillekin alueille. Erityisesti raskaan kaluston maan laajuisten katsastuspalveluiden turvaamiseksi tämä on olennaista.

Katsastusyritysten määrän lisääntyessä otetaan katsastusten laadun varmistamiseksi käyttöön uusia keinoja ja annetaan Liikenteen turvallisuusvirastolle aikaisempaa laajemmat mahdollisuudet katsastetun ajoneuvon tarkastuksiin. Jälkitarkastusten mahdollistaminen muualla kuin ensimmäisen katsastuksen tehneessä toimipaikassa on omiaan lisäämään toimipaikkojen ”naapurivalvontaa” ja parantamaan katsastusten laatua.

Entäs sitten ne autot, jotka eivät enää läpäise katsastusta? Niille rakkaille autovanhuksille on olemassa oma lakisääteinen kierrätyssysteeminsä. Juuri nyt on käynnissä Suomen Autokierrätyksen Kierrätysarvoa -kampanja, jossa vanhan auton romuttajille jaetaan etuseteleitä uuden tai uudemman auton ostoon. Toivottavasti vielä jonain päivänä saamme Suomen valtion mukaan kampanjoimaan asian puolesta. Tutustu kampanjan Facebook-sivuihin www.facebook.com/suomenautokierratys.

Löytyykö Sinunkin takapihaltasi autovanhus, jolla voi tienata silkkaa rahaa?

Kirjoittaja on autojen merkkimaahantuojia edustavan Autotuojat ry:n toimitusjohtaja.