Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kesäkuulta kertoi kaupan melko hyvän työvoimatilanteen jatkuneen.

Kaupan palkansaajien lukumäärä oli kesäkuussa 279.000 eli lähes sama kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Vähennystä oli vain 3000. Koko alkuvuoden aikana on vähennystä ollut 9000, joten kehitys on ollut kohtuullisen vakaata. Vallitseva talouskriisi ei ole siten toistaiseksi kovin voimakkaasti iskenyt koko kaupan työvoimatilanteeseen.

Erityisesti vähittäiskaupassa on vahva työllisyystilanne säilynyt. Vähittäiskaupassa palkansaajia oli kesäkuussa 155000. Lukumäärä on 3000 enemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Alkuvuonna kuuden ensimmäisen kuukauden aikana on vähittäiskaupan palkansaajien määrän kasvu ollut 1000.

Vientiteollisuudesta ja rakennustoiminnasta riippuvaisen tukkukaupan osalta kesäkuun työvoimatutkimuksen luvut kuitenkin vahvistavat, että työllisyystilanteen on selkeästi heikentynyt. Tukkukaupassa palkansaajia oli kesäkuussa 89000 eli 7000 vähemmän kuin vuosi sitten. Alkuvuotena on vähennys ollut keskimäärin 9000 palkansaajaa.

Myös autokaupassa on työllisyys vähentynyt viimeisen vuoden aikana, mutta kesäkuun työllisyysluvut osoittivat tilanteen tasaantuneen. Autokaupassa oli kesäkuussa 29000 palkansaajaa eli 1000 enemmän kuin viime vuonna kesäkuussa. Alkuvuotena on autokaupassa ollut kuitenkin keskimäärin 5000 palkansaajaa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajanjaksona.

Keväällä arvioimme, että kaupan toiminta- ja työllistämisedellytyksiä heikentää voimakkaasti kansainvälinen talous- ja finanssikriisi, kokonaistuotannon supistuminen ja koko elinkeinoelämän vaikeudet sekä kulutuskysynnän hiipuminen.

Samalla kuitenkin uskoimme, että erityisesti vähittäiskaupan osalta vaikuttaa myönteisesti ostovoiman poikkeuksellisen hyvä kehitys ja lokakuussa tapahtuva elintarvikkeiden arvonlisäveron lasku. Nämä myönteiset tekijät luovat perusedellytyksiä kotimaiselle kulutuskysynnälle ja siten erityisesti vähittäiskaupan toimintaedellytyksille. Myönteistä kuvaa paransi kevään aikana hallituksen elvytystoimenpiteenä toteuttama työnantajan kansaneläkemaksun poisto, joka alentaa kaupan työvoimakustannuksia 1,5 %.

Kevään varsin positiivista kaupan työllisyyden kehityksen kokonaiskuvaa ei ole tarve muuttaa kesäkuun työvoimatutkimuksen perusteella.

Kaupan toimintaedellytysten elvytysuutiset ovat entistäkin tervetulleempia alan työllisyyskehityksen kannalta. Vähittäiskaupan aukioloaikojen pikainen muuttaminen ja elintarvikkeiden arvonlisäveron toteutus hallitusohjelman mukaisesti 1.10.2009 ovat varmasti tällaisia.

Heikki Ropponen on Kaupan liiton varatoimitusjohtaja.