Ennen katsastusmiestä pelättiin tai ainakin kunnioitettiin. Jopa kunnanjohtaja ja nimismies lähestyivät katsastusasemaa nöyrin mielin. Mikäli legendaan on uskominen, niin saattoipa katsastettavan auton hansikaslokerosta silloin tällöin löytyä koskenkorvapullokin.

Vaikka auton määräaikaiskatsastus on edelleen lakisääteinen, on katsastustapahtuma muilta osin muuttunut merkittävästi aiempaa asiakaslähtöisemmäksi. Nykyisin asiakas toivotetaan tervetulleeksi kahvien kera. Myös itse katsastustapahtumaan saa osallistua, ja asiakkaalle kerrotaan auton kunnosta asiallisesti koko katsastuksen ajan.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä katsastuslainsäädännön muuttamiseksi. Erityisesti määräaikaiskatsastuksen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Keskeisin uudistus on se, että jatkossa myös korjaamotoimintaa harjoittavat yritykset saisivat tehdä määräaikaiskatsastuksia.

Jos palvelu on loistavaa, eikä koskispullo hansikaslokerossakaan ole enää moneen vuoteen ollut tarpeellinen, niin miksi muuttaa järjestelmää? Vastaus on yksinkertainen: keskittyneet markkinat ja hinta.

Määräaikaiskatsastuksen keskihinta lähti nousuun heti yksityistämispäätöksen jälkeen 1990-luvun puolivälistä. Valtio myi tuolloin koko toiminnan tiloineen, laitteistoineen ja henkilöstöineen yhdelle yritykselle. Katsastusala on edelleen varsin keskittynyt – kahdella suurimmalla toimijalla on yhteensä noin 60 % markkinaosuus – vaikka viime vuosina uusia yrityksiä on syntynytkin.

Alalle tuloa on hankaloittanut nykylain määräys siitä, että katsastuspalvelua tarjoavan yrityksen on järjestettävä sekä henkilöautojen että raskaan kaluston katsastus. Jälkimmäisen järjestäminen vaatii uudelta yritykseltä kohtuuttomia pääomia ja investointeja. Lainsäätäjä on määräyksellä pyrkinyt luomaan riittävän tiheän raskaan kaluston katsastusverkon koko maahan.

Keskittynyt katsastusala on tehnyt koko 2000-luvun varsin mukavaa tulosta. Vuonna 2012 alan keskimääräinen liikevoittoprosentti oli noin 40 ja markkinajohtajan vastaava luku Balance Consultingin mukaan oli jopa 60. Harva ala voi esittää vastaavia lukuja.

Onnen summa ei ole vakio. Eli siinä ei ole automaattisesti mitään pahaa, jos joku menestyy – päinvastoin, yhden menestys on monesti myös toisen etu – vaikkapa työllisyyden näkökulmasta. Tässä tapauksessa hurja tulos on tehty hyvän liikkeenjohdon lisäksi kuitenkin lakisääteisen tarkastuksen maksua inflaatiotahtia nopeammilla hintojen korotuksilla. Tämän vuoksi on hyvä, että määräaikaiskatsastusten tekeminen sallittaisiin tietyin edellytyksin ja rajauksin myös huolto- ja korjaamotoimintaa harjoittaville yrityksille, kuten hallituksen esityksessä ehdotetaan. Tämä madaltaa alalletulokynnystä ja lisää hintakilpailua.

Uudistus lisäisi myös määräaikaiskatsastuspalvelun saavutettavuutta ja saatavuutta. Siellä missä väestömäärä ei riitä ylläpitämään yksin korjaamopalveluja, voi jatkossa kannattavuuskynnys ylittyä, mikäli yritys voi antaa myös määräaikaiskatsastusta.

Uudistusta on kritisoitu siitä, että korjaamo voisi ylimääräisten huoltotöiden toivossa pyrkiä löytämään katsastuksessa autosta enemmän vikoja kuin mitä siinä todellisuudessa on. Pelko on ymmärrettävä, mutta turha. Ensinnäkin katsastuksen ja korjaamotoiminnan tulee olla hallinnollisesti jaettuja, mikäli ne ovat saman yrityksen sisällä. Sama työntekijä ei saa katsastaa ja korjata samaa autoa. Katsastusta valvova viranomainen Trafi ei myönnä jatkossakaan katsastustoimilupaa jokaiselle sitä hakevalle korjaamolle. Vain henkilöstön riittävä koulutustaso ja laitteisto- sekä standardivaatimukset täyttävä yritys voidaan hyväksyä tekemään tätä viranomaistoimintaa.

Tärkeää on myös huomata, että lakimuutoksessa vapautetaan vain määräaikaiskatsastus. Jatkossakin vain pelkkää katsastustoimintaa harjoittavat yrityksen saisivat tehdä myös erikoiskatsastuksia. Toisin sanoen, mikäli kuluttaja haluaa, voi hän määräaikaiskatsastaa autonsa jatkossakin sellaisessa toimipisteessä, joka harjoittaa vain katsastustoimintaa. Kuluttaja on siis tässäkin suhteessa kuningas uudistuksen jälkeen.

Kirjoittaja on Autotuojat ry:n toimitusjohtaja.