Veronmaksajien keskusliitto esitti joku aika sitten julkisuudessa kuluttajien ostovoimakehityksen heikentämistä kiristämällä arvonlisäveroprosenttia peräti 25:een. Arvonlisäverotuksen kiristämisellä mahdollistettaisiin Veronmaksajien mielestä palkkaverotuksen keventämisen jatkaminen. Työn verotuksen keventäminen on jatkossakin tärkeää, sillä verokiila on Suomessa edelleen leveä, mutta mitä Veronmaksajien ehdotus käytännössä tarkoittaa?

Yleisen arvonlisäverokannan kiristys kolmella prosenttiyksiköllä nostaa vastaavien tavaroiden ja palveluiden hintaa 2-2,5 prosentilla ja nopeuttaa inflaatiota 1,2-1,6 prosentilla. Deflaatiota pelkäävinä aikoina inflaation nopeutuminen ei sinänsä ole ongelma, mutta kuluttajien ostovoimaa tällainen veropolitiikka ei tue.

Tänä vuonna palkkaveroprosentti pieneni noin 0,8 prosenttiyksikköä, mikä oli yksi reiluimmista kevennyksistä sitten vuoden 1996. Miten vastaava lähes ennätyssuuri veronkevennys vaikuttaa keskipalkkaisen työntekijän työvoimakustannuksen verokiilaan ja verovapaaseen ostovoimaan, jos samaan aikaan arvonlisäveroprosenttia nostetaan 22:sta 25:een? Työn verotuksen ja kulutusverojen jälkeinen verovapaa ostovoima ei kasva palkkaverotuksen kevenemisestä huolimatta, koska kulutusverotuksen kiristyminen on niin rajua. Muiden tulonsaajaryhmien, kuten eläkeläisten, käy vielä kehnommin, sillä heidän käytettävissä olevia tulojaan ei palkkaverotuksella paranneta.

Ekonomisteille on selvää, että hinta vaikuttaa kysyntään. Kun on haluttu esimerkiksi luoda markkinat kotisiivoukselle ja tukea kotisiivoojien työllisyyttä, on luotu ja korotettu kotitalousvähennystä. Miksi muun kuin kotitaloustyön kysynnässä ei uskota hinnan vaikutukseen? Vai onko kotisiivoojan työllisyys arvokkaampaa kuin kyläkauppiaan tai kaupanmyyjän?

Sen lisäksi, että suositukset korottaa arvonlisäveroa perustuvat kummalliselle käsitykselle hintamekanismin toimimattomuudesta, ne perustuvat myös vanhanaikaiselle tiedolle kuluttajista. Kuluttajien oletetaan elävän suljetussa yhteiskunnassa, jossa maan rajoja ei ylitetä (paitsi ehkä alkoholin vuoksi) eikä internetiä ole keksitty.

Suomessa on kuitenkin yksi Euroopan ahkerimmin rajat ylittävää vähittäiskauppaa käyvistä kuluttajakunnista, ja puolet suomalaisista kuluttajista käyttää jo verkkokauppaa vähittäistavaroita ostaessaan. Verkkokaupan merkitys kasvaa jatkuvasti kilpailtaessa asiakkaista kansainvälisillä markkinoilla. Jostain syystä tämän kilpailun olemassaoloa ei tunnusteta eikä asiaa ajatella edes lähitulevaisuuteen, vaikka verkkokauppa kaupankäynnin välineenä kasvaa koko ajan.