Alkuvuosi on kokonaisarvioiden aikaa. Niin yritykset kuin julkishallintokin tekevät tiliä päättyneen vuoden tuloksista ja lyövät lukkoon tulevan vuoden toimenpiteitään. Yhtenä keskeisenä tavoitteena tietenkin on, että taloudelliset tunnusluvut olisivat vuoden päästä tätä kevättalvea positiivisempaa luettavaa.

Toivottavasti valtiontalouden kehysriiheen valmistautuvalla hallituksella on aikaa perehtyä myös elinkeinojen avainlukuihin. Esimerkiksi päivittäistavara- ja tavaratalokauppa on merkittävä työllistäjä, joka investoi kotimaahan vuosittain satoja miljoonia euroja. Jos näin keskeisen toimialan toimintaedellytysten heikentymistä ei pysäytetä, se näkyy väistämättä maamme talous- ja työllisyysluvuissa.

Vuosi 2013 oli taloudellisesti vaikea vuosi. Otsikoissa oli erityisesti käyttötavarakauppa, mutta myös päivittäistavarakaupan myynnin arvo kasvoi selvästi hitaammin kuin vuonna 2012. Merkittävää on, että vuonna 2013 päivittäistavarakaupan myyntivolyymi laski. Viimeisten 35 vuoden aikana myyntivolyymi on tätä ennen laskenut vain vuosina 1993, 2009 ja 2012 – näiden vuosien taloudellisen tilanteen muistanevat kaikki. Ruokakaupan myyntivolyymin kehitys onkin indikaattori, jota ei kannata sivuuttaa olankohautuksella.

Suomen lähivuosien suuria haasteita ovat kuluttajien ostovoiman ja kansantalouden kehityksen turvaaminen. Poliittisilla päätöksillä, kuten verotusratkaisuilla, sekä sääntelyä parantamalla päättäjät voivat halutessaan oleellisesti tukea niin ostovoimaa kuin elinkeinojen toimintamahdollisuuksiakin ja sitä kautta saada aikaan terveellä pohjalla olevaa kasvua.

Talouden heikko suhdanne, kiristyvä verotus, maltilliset palkkaratkaisut ja elinkustannusten nousu syövät jo nyt kuluttajien ostovoimaa selvästi. Sitä ei saa enää heikentää. Jos kotimarkkinat eivät kasva, myös kaupan alan yritysten toiminta vaikeutuu, työttömyys kasvaa ja alan investoinnit supistuvat. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan kuluttajien ostovoima supistuu tänä vuonna 1,1 % ja ensi vuonna 0,5 %.

Tässä tilanteessa ei veroratkaisuja tai muita poliittisia päätöksiä tehtäessä voi sivuuttaa niiden vaikutusta kuluttajien ostovoimaan ja kotimarkkinoiden kilpailukykyyn. Kilpailua rajoittavan turhan sääntelyn purkaminen siivittäisi kilpailun lisäksi hintojen laskua, mikä on tehokas lääke ostovoiman vahvistamiseksi. Se auttaisi myös keskittämään hankintoja kotimaahaan, mikä tukisi puolestaan työllisyyttä ja kasvattaisi valtion verotuloja.

Kuluttajien ostovoimaa ja kotimarkkinoiden kehitystä ei myöskään tulisi heikentää  kiristämällä entisestään ruoan verotusta. Jo nyt Suomessa 40 % ruoan hinnasta on veroja – verotusratkaisuilla on siis oleellinen vaikutus ruoan hintatasoon. Myös ruoan arvonlisäverokanta (14 %) on meillä lähes kolminkertainen eurooppalaiseen keskiarvoon (EU15 maat 5,5 %) verrattuna.

Kirjoittaja on Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja.