Kuntauudistusta koskeva keskustelu on liittynyt sairaanhoidon, vanhustenhuollon sekä koulujen palveluihin. Kuitenkin jo pitkään on ymmärretty, että uudistus vaikuttaa merkittävästi myös kaupan toimintamahdollisuuksiin uudessa kuntarakenteessa. Kauppa on nähty yhteiskunnassa sopeutujaksi, jolla ei ole omaa mielipidettä siitä, kuinka monta kuntaa missäkin päin Suomea tarvitaan. Kaupan on kerrottava, mitä muutokset merkitsevät kaupan toimintaedellytyksille ja kaupan omien palvelujen säilymiselle.

Kuntien yhdistäminen tarkoittaa kaupan kannalta keskuskuntien vahvistumista. Ostovoiman ja kysynnän nähdään kasvavan niissä voimakkaasti. Tämä luo hyvät mahdollisuudet sekä päivittäistavara- ja käyttötavarakaupan kasvulle. Toinen puoli asiassa kehitys niissä kunnissa, jotka yhdistetään uuteen suurkuntaan. Päivittäistavarakauppayhdistyksen piirissä on nähty huolta näiden taantuvien taajamien ostovoiman kehityksestä ja samalla kauppapalvelujen säilymisestä.

Joka on tutustunut kaupan myymälöiden tehokkuuskäyrään tietää, että suuremmasta päästä 50 prosenttia päivittäistavaramyymälöistä myy 91 prosenttia kokonaismyynnistä. Toinen puoli myymälöistä myy 9 prosenttia myynnistä. Käyrästä voidaan arvioida, että taantuvien taajamien aiheuttama ostovoiman väheneminen tuo suuria kannattavuusongelmia suurelle määrälle valintamyymälöitä ja pieniä supermarketteja.   

Joulunpyhien jälkeen keskusteltiin julkisuudessa kaupan ohella monista muista kansalaisille tärkeistä palveluista. Pankit haluavat sysätä Luottokunta käsikassaranaan käteisen rahan huoltovelvoitteensa kaupan kannattavaksi. Postin asiamiespalvelujen korvaukset on sopimatta ja polttoainemyyntikin katoaa kyliltä.  

Virkamiestyöryhmä julkisti kuntauudistusesityksensä keskiviikkona 8. helmikuuta. Odotetusti työryhmä keskittyi sosiaalipalveluihin – peruspalveluministerikin on kiirehtinyt ohjaamaan koko kuntauudistusta sairaanhoitopiirien mukaisesti. Yhteisiä arvioita tarvittaisiin kuitenkin myös kauppapalvelujen säilymisen kannalta tarvittavan ostovoiman määrästä ja kuluttajille tärkeistä oheispalveluista.

Päivittäistavarakauppayhdistys toivoo, että nämä arvioinnit ja niiden pohjana olevat tutkimukset tehtäisiin liittyen hallitusohjelmassa mainittuun viranomaisten yhteispalvelupisteiden verkon kehittämiseen.  Suomeksi sanottuna säilytettäisiin edellytykset kauppapalveluille niissä taajamissa, joissa on muuten ostovoimaa olemassa.

Kirjoittaja on Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja.